Kajaanin somalialaiset aktivoituvat järjestötoimintaan ja liikuntaan

Kajaanin somalialaisten urheiluseuran perustajajäsenet koolla.

Kajaanin somalialaiset sanovat, että järjestökoulutuksiin osallistuminen ja yhteistyö mm. Somaliliiton kanssa on auttanut heitä eteenpäin järjestötoiminnan organisoimisessa. Järjestön puheenjohtajat Maxamed Hassan ja Abdulkadir Ibrahim osallistuivat syksyllä 2012 Somaliliiton SOKE-hankkeen järjestämään koulutus- ja verkostoitumistapahtumaan Helsingissä.

”Lähdimme koulutukseen Helsinkiin hieman varautuneella asenteella, mutta se osoittautui silmiä avaavaksi kokemukseksi. Koulutus on auttanut ymmärtämään monia järjestötoiminnan perusasioita. Nyt tuntuu, että olemme toimintakykyinen järjestö ja meillä on jalat, joilla kävellä eteenpäin”, varapuheenjohtaja Abdulkadir Ibrahim sanoo.

Yhteistyö Somaliliiton SOKE-hankkeen kanssa on jatkunut viime vuodesta lähtien ja helmikuun lopussa 2013 Kajaanin somalialaisten seura ja SOKE-hanke järjestivät yhteisen koulutus- ja neuvontatilaisuuden Kajaanissa. Tilaisuuteen osallistui noin kolmekymmentä henkilöä Kajaanin somaliyhteisöstä sekä muutamia lähialueella opiskelevia Lieksan somalijärjestön edustajia. Tilaisuudessa käytiin läpi mm. yhdistyksen sääntöjen ja toimintasuunnitelman sekä yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Tapaamisen yhteydessä Kajaanin somalialaisten seuran puheenjohtajat tapasivat ensimmäisen kerran somaliyhdistyksen edustajan roolissa kaupungin maahanmuuttopalveluiden työntekijöitä. Tapaamisessa keskusteltiin yhteistyömahdollisuuksista mm. toimintatilojen hankkimisessa sekä mahdollisuuksista hakea kaupungilta avustusta tapahtumien järjestämiseen.

Kajaanin kaupungin maahanmuuttopalveluiden työntekijät kertovat työstään, johon kuuluvat sekä turvapaikanhakijoiden että oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien palvelut. ”Asiakkaita maahanmuuttopalveluissa on noin 250. Pakolaiskiintiössä Kajaani vastaanottaa 50 henkilöä vuodessa ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita on tullut noin 40. Kaupunki on sitoutunut myöntämään kuntapaikan kaikille Kajaaniin majoitetuille turvapaikanhakijoille, jotka saavat A-oleskeluluvan”, maahanmuuttopalveluiden johtaja Asta Komulainen kertoo.

Kajaanissa turvapaikanhakijat eivät asu erillisessä keskuksessa vaan ovat sijoitettuina eri puolille kaupungin vuokra-asuntoihin. Turvapaikanhakijoita asuu Kajaanissa noin 150 henkilöä.

Myös Kajaanin somalialaisten riveissä toimii eri tavoilla Suomeen päätyneitä ihmisiä.

Kajaanin somalialaisten seuran nykyinen puheenjohtaja Maxamed Hassan tuli Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Puoliso ja lapset olivat saapuneet jo aiemmin pakolaiskiintiössä. Hassan kertoo heti Suomeen saavuttuaan kuulleensa, että kaupungissa oli varsin iso somaliyhteisö ja ihmetteli, missä kaikki nämä ihmiset ovat. Hän alkoi järjestää somaliyhteisön säännöllisiä tapaamisia ja hänet valittiin sittemmin paikallisen somaliyhdistyksen puheenjohtajaksi.

Yhteisön tukikohtana on toiminut kansalaistoiminnan käytössä oleva, asukasyhdistyksen ylläpitämä nettikahvila Lohtajan kaupunginosassa, jossa iso osa Kajaanin maahanmuuttajista asuu. Kaupungissa on myös monikulttuurinen toimintakeskus Monika, joka on eri maahanmuuttajaryhmien yhteisessä käytössä.

Kajaanin somalialaisista parisenkymmentä on kouluikäisiä lapsia. Iso osa aikuisväestöstä on tällä hetkellä opiskelemassa mm.aikuisperuskoulussa, suomenkielen kurssilla tai ammattiopinoissa. Tälle vuodelle Kajaanin somalialaisten seura on suunnitellut mm. tukiopetuksen järjestämistä koululaisille, liikuntatoimintaa sekä erilaisia kulttuuritapahtumia.  Suomensomalialaisten jalkapallojoukkue Horseed on toiminut kaupungissa jo pidempään, ja helmikuun lopulla 2013 Kajaanin somalialaiset ovat perustaneet myös oman urheiluseuran.

Puheenjohtajan toi maahan perheenyhdistämisprosessi, varapuheenjohtaja Abdulkadir Ibrahim on saapunut Suomeen vuonna 2007 kiintiöpakolaisena. Toiminnassa ja järjestön hallituksessa on mukana myös vielä vastaanottokeskuksessa oleskelulupaa odottavia henkilöitä. Kaupungin maahanmuuttopalveluiden sosiaalityöntekijöiden ja pakolaisohjaajien mukaan on erittäin hyvä, että myös turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus osallistua esimerkiksi järjestötoimintaan, sillä oleskelulupapäätöksen odottaminen on vaikea ja usein yksinäinen elämänvaihe.