Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä haluaa yhdenvertaisuusvaltuutetulle oikeudet puuttua myös työelämän syrjintään.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu esittää lain muuttamista niin, että se voisi puuttua myös työelämässä tapahtuvaan syrjintään. Esitys yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksesta on yhdenvertaisuusvaltuutetun eduskunnalle antamassa kertomuksessa. Tiistaina julkistettu kertomus on ensimmäinen laatuaan.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu sai viime vuonna 172 yhteydenottoa työsyrjinnästä, vaikka sillä on rajattu toimivalta työelämän kysymyksissä. Työsuojelu kuuluu aluehallintovirastoille, mutta sinne tulee varsin vähän yhteydenottoja. Osa työsyrjinnästä Suomessa jääkin piiloon.

Työsyrjintää voi tapahtua työnhaussa, työhön otettaessa, työelämässä tai kun palvelussuhdetta ollaan lopettamassa. Suomessa työsyrjintää ilmenee vaikka niin, että vierasperäisen tai vähemmistöön viittaavan nimen takia ei kutsuta edes työhaastatteluun. Vähemmistöön kuuluvaa henkilö voi kokea syrjintää, johon syyllistyvät joko työtoverit tai asiakkaat.

– Kun yhdenvertaisuuslakia viimeksi käsiteltiin, eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi, että on hyvin ongelmallista, että yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole roolia puuttua työelämän syrjintään, sanoi yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistopäällikkö Rainer Hiltunen.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan lain yhdenmukaistaminen eri syrjintäperusteiden osalta selkeyttäisi rekrytointisyrjintään puuttumista.

– Suomea kurittanut taantuma ja viimeisten vuosien aikana polarisoitunut yhteiskunnallinen ilmapiiri ovat aiheuttaneet pelkoja yhdenvertaisuuden heikkenemisestä. Suomessa on ihmisryhmiä, joiden pääsy oikeuksiinsa on vaarantunut, esimerkiksi ikääntyneet, vammaiset henkilöt, etniset vähemmistöt ja turvapaikanhakijat, Pimiä sanoi.

Yhdenvertaisuusvaltuutettuun voi ottaa yhteyttä syrjintätapauksissa

Yhdenvertaisuuslain mukaisia syrjintäperusteita ovat alkuperä, ammattiyhdistystoiminta, ikä, kansalaisuus, kieli, mielipide, perhesuhteet, poliittinen toiminta, seksuaalinen suuntautuminen, terveydentila, uskonto, vakaumus, vammaisuus ja muu henkilöön liittyvä syy.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää yhdenvertaisuuslain mukaisista syrjintäperusteista. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen.

Lue koko juttu Aamulehden sivuilta.