Järjestöt maailman pakolaispäivänä: Pakolaiskiintiötä korotettava historiallisessa pakolaistilanteessa

Yli 40 järjestöä vetoaa Suomen hallitukseen maailman pakolaispäivänä 20.6. Kun maailmassa on jälleen enemmän pakolaisia kuin koskaan, Suomen on osallistuttava yhteiseen vastuunjakoon. Pakolaiskiintiötä on korotettava, järjestöt vaativat eduskunnassa järjestetyssä tilaisuudessa tänään.

YK:n pakolaisjärjestö julkaisi eilen tuoreet pakolaistilastot: viime vuoden lopussa pakenemaan joutuneiden ihmisten määrä kipusi jälleen historiallisen korkealle, 65,6 miljoonaan. Yli puolet maailman pakolaisista on lapsia.

Sisäministeri Paula Risikko (kok) esitti keväällä, että nykyinen 750 ihmisen pakolaiskiintiö tulisi korottaa 1 050 henkilöön. Päätöstä ei kuitenkaan kehysriihessä saatu aikaan.

”On vaikea nähdä, mitkä olisivat ne argumentit, että kiintiötä ei nostettaisi. Olen toiveikas, että kun arvot nyt ovat nousseet poliittiseen keskusteluun, niin se osoitettaisiin konkreettisesti korottamalla kiintiötä”, paneelikeskusteluun osallistunut Saara-Sofia Siren (kok) sanoi.

Kiintiöön pääsy on turvallinen reitti suojeluun. Kiintiöpakolaisten ei tarvitse turvautua salakuljettajien apuun, vaan heidät lennätetään suoraan pakolaisleiriltä suomalaiseen kuntaan.

Kuntavaalien alla yli 2 000 ehdokasta sitoutui vastaanottamaan pakolaisia kotikuntaansa. Nyt järjestöt vaativat samaa vastuunkantoa eduskunnalta.

Eduskunnan ihmisoikeusverkoston puheenjohtaja ja RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet’n mukaan moni kunta on saanut turvapaikanhakijoista piristysruiskeen ja haluaisi vastaanottaa lisää pakolaisia.

”Turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä kunnissa on nyt paljon osaamista kotouttamisesta ja vastaanottamisesta. Ei anneta sen osaamisen valua hukkaan. Kiintiötä on varaa korottaa, jopa moninkertaistaa”, Eva Biaudet toteaa.

Suomi sai YK:n pakolaisjärjestöltä kiitosta pitkäjänteisestä työstä pakolaisten vastaanottamisessa.

”Suomi rahoittaa UNHCR:ssä nimenomaan vammaisia pakolaisia tukevaa työtä. Suomen pakolaiskiintiössä on varattu myös noin sata paikkaa kiireellisille tapauksille, jotka saattavat terveydentilansa vuoksi tarvita kiireellistä hoitoa tai heillä on vamma, jonka vuoksi elämä leireillä ei tule kyseeseen”, Thomas Bergman, UNHCR:n lakimies, kertoo.

Bergmanin viesti on kuitenkin selvä: vauras maailma ei kanna vastuutaan pakolaisten määrän kasvaessa. Myös UNHCR vetoaa Suomeen pakolaiskiintiön merkittäväksi korottamiseksi.

Viime vuonna 37 valtiota vastaanotti kiintiöpakolaisia, mikä oli neljä maata enemmän kuin vuotta aiemmin. Yli 120 000 pakolaista sijoitettiin turvalliseen maahan vuonna 2016, mutta kiintiöpaikkoja tarvitaan UNHCR:n arvion mukaan kymmenen kertaa enemmän.

Eduskunnan ihmisoikeusverkosto järjesti yhdessä yli 40 pakolaiskiintiön korottamista vaativan järjestön kanssa keskustelutilaisuuden Pikkuparlamentissa tänään, maailman pakolaispäivänä. Tilaisuudessa pakolaiskiintiöstä keskustelivat Mikko Aarnio (Amnesty), Paavo Arhinmäki (vas), Thomas Bergman (UNHCR), Eva Biaudet (r), Bahar Mozaffari (vuoden pakolaisnainen 2017), Hannele Rautamäki (SPR:n vapaaehtoinen), Nasima Razmyar (Helsingin apulaispormestari, sd), Saara-Sofia Sirén (kok) ja Ville Tavio (ps).

Eduskunnassa käytyä keskustelua ja järjestöjen kampanjaa voi seurata sosiaalisessa mediassa tunnuksella #mevälitämme.

Korkeamman pakolaiskiintiön puolesta kampanjoivat järjestöt:

Amnesty International Suomen osasto, Emmaus Helsinki ry, Emmaus-Westervik r.f, Ensi- ja turvakotien liitto, ETMU ry, Ihmisoikeusliitto, Kehys ry, Kirkon Ulkomaanapu, Kynnys ry, Lastensuojelun keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Monika-Naiset liitto ry, Naisasialiitto Unioni, Pakolaisneuvonta, Pelastakaa Lapset, Plan International Suomi, RASTER, Reilu kauppa ry, Seta, Solidaarisuus, SOS-Lapsikylä, Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Suomen evankelisluterilaisen kirkon piispat, Suomen Lähetysseura, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Pakolaisapu, Suomen Punainen Risti, Suomen Setlementtiliitto ry, Suomen somalialaisten liitto, Suomen UN Women ry, Suomen UNICEF ry, Suomen World Vision, Taksvärkki ry, Trasek ry, Vammaiskumppanuus ry, Vapaa liikkuvuus -verkosto, Väestöliitto, Suomen YK-liitto.

Kesätyöseteli

Kesätyöseteli on useimmiten nuorille tarkoitettu kesätyötuki. Kesätyösetelin tarkoitus on se, että kunta maksaa työntekijän palkan. Kesätyösetelin arvo vaihtelee riippuen paikkakunnasta. Vantaalla setelin arvo on 400 euroa. Niitä on rajallinen määrä, ja niitä myönnetään hakemuksen saapumisjärjestyksen mukaisesti. Helsingissä setelin arvo on 300 euroa. Seteleitä on jaossa iso määrä. Porvoossa setelin arvo on 250 euroa.

Kesätyöseteliä voi kysyä koululta. Jos haluaisi sellaisen, pitäisi kysyä oppilasohjaajalta. Kesätyöseteliä voi käyttää vain kerran kesän aikana.

Kesätyösetelillä pääsee töihin

  • yrityksiin
  • yhdistyksiin
  • järjestöihin
  • säätiöihin
  • seuroihin

Sillä ei pääse töihin

  • kaupungille
  • kunnalle
  • valtiolle
  • yksityishenkilölle

”Hei! Minun nimeni on Mohamed. Haettuani kesätöitä haluamaani työpaikkaan, minulta pyydettiin kesätyöseteliä. Minä en tiennyt mikä se oli silloin, ja minulle kerrottiin, että sellaisen voisi saada oman koulunsa oppilasohjaajalta. Seuraavana päivänä menin koulun ruokavälitunnin aikana pyytämään kesätyöseteliä opolta. Hän ei edes kysellyt kysymyksiä. Hän antoi lomakkeen, ja toivotti onnea työn suhteen. Minulla ei ole mitään negatiivista sanottavaa kesätyösetelistä. Se on aika kätevä.”

”Moi! Minun nimeni on Mahad. Kuulin tästä työpaikasta minun äidiltäni. Minulle sanottiin että jos minulla olisi kesätyöseteli, minä saisin työpaikan. Menin pyytämään kouluni oppilasohjaajalta lomaketta. Menin takaisin työpaikalle lomakkeen kanssa ja sain työpaikan. Minun mielestäni kesätyösetelit ovat erittäin hyödyllisiä. Niillä saa helpommin työpaikan. ”

Kirjoittajat ovat 9-luokkalaisia poikia, jotka olivat liitolla kesätöissä.


Blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen somalialaisten liiton virallista linjaa.

Kauneus on muutakin kuin valkoista – video monimuotoisesta suomalaisesta kauneudesta

Nordic Beauty is Diverse –kampanja (NBID) tarjoaa audiovisuaalisen kannanoton valloillaan olevaa pohjoismaista kauneuskäsitystä vastaan. Kampanjan ja sen videon tarkoitus on esitellä monimuotoisempaa kuvaa pohjoismaisesta kauneudesta kuin mitä tämän hetken markkinointi ja mainonta tarjoaa.

YK:n kansainvälisenä kulttuurisen monimuotoisuuden päivänä, 21. toukokuuta, julkaistava video on suunnattu kaikille naiseksi identifioiville sekä kauneusalan toimijoille. Kampanjan tavoite on kannustaa monimuotoisemman ja inklusiivisemman kuvaston käyttämistä mainonnassa ja markkinoinnissa, kun tuodaan esiin pohjoismaista kauneutta. Tarkoituksena on positiivisuuden kautta saada ihmisiä tutkailemaan ja kyseenalaistamaan omia stereotypioitaan ja ennakkoluulojaan pohjoismaisen kauneuden suhteen.

”Kuvasto ja narratiivi pohjoismaisesta kauneudesta rakennetaan usein vaaleuden, puhtauden ja arktisuuden ympärille. Tämä jättää kuitenkin ulkopuolelle suuren osan suomalaisuudesta, joka todellisuudessa on kapeaa kuvastoa monimuotoisempi”, kampanjan projektipäällikkö Michaela Moua kiteyttää.

Yhteiskunnallisella tasolla kampanjan toivotaan edistävän uutta keskustelua, joka auttaisi kauneusihanteita koskevan dialogin avaamista. Mainonnan tarjoamat esimerkit ovat usein vanhentuneita ja antavat väärän kuvan esimerkiksi suomalaisuuden representaatiosta, siksi NBID:n työryhmä kehitti videon. Moualle tärkeää olisi rakenteiden ravistelu ja normikriittisyys, jotta kaikki naiset voisivat tuntea itsensä osaksi skandinaavista kauneusmääritelmää.

”Miksi meillä ei voisi olla yhtä upeita ja monimuotoisia mainoskampanjoita Suomessa kun Yhdysvalloissa. New Yorkissa, mainosmaailmassa toivotaan upeita ja erikoisia kasvoja sekä nimenomaan monipuolisuutta. Monikulttuurisuus on rikkaus, jota pitäisi hyödyntää myös Suomessa”, selkeyttää videon kuvannut, leikannut ja tuottanut Alex Alex.

Nordic Beauty is Diverse from Alex Alex on Vimeo.

Jos video ei näy, voit katsoa sen myös osoitteesta: https://vimeo.com/218153673

Kampanjan videon on tehnyt Nordic Beauty is Diverse (NBID) –työryhmä yhteistyössä Good Hair Day (GHD) -työryhmän ja AlexAlex Productionsin kanssa.

Lisätietoja:

Michaela Moua
Projektipäällikkö
+358 50 434 9295
michaela.moua@gmail.com

Alex Alex
Tuottaja
+358 44 362 0865
Alexalexgirl@gmail.com

Suomi lisää tukeaan Somalian naisten ja tyttöjen terveyspalveluiden kehittämiseen

UNFPA on yksi kolmesta YK –järjestöstä, jotka ovat toteuttaneet Somalian äiti- ja lapsiterveyspalveluita kehittänyttä yhteisohjelmaa JHNP:tä. Suomi on vuodesta 2014 lähtien tukenut JHNP:n toteutusta ja lisää nyt tukeaan vielä vuodelle 2017.

Suomen tuki UNFPA:n Somalian maastrategian toteutukseen on 2 milj. euroa vuoden 2017 määrärahasta. JHNP:n tavoitteena on parantaa Somalian väestön elämänlaatua sekä äitiyskuolleisuuden vähentäminen ja lisääntymisterveyttä koskevien oikeuksien ja palveluntarjonnan toteutuminen.

Ohjelma on saanut aikaan hyviä tuloksia äitiys- ja imeväiskuolleisuuden vähentämiseksi. UNFPA:n tuella on mm. tuettu 135 synnytyspalveluita tarjoavan klinikan toimintaa, koulutettu kätilöitä, lisäkoulutettu yli 600 terveydenhuollon ammattilaista lisääntymisterveyttä koskevissa kysymyksissä ja annettu teknistä apua terveysministeriöiden kapasiteetin ja strategioiden vahvistamiseksi ja kehittämiseksi.

Lähde: Ulkoasiainministeriö

Katso myös miten itse voit auttaa Somalian kuivuudesta johtuvan nälänhädän uhreja!