Hilma auttaa vammaisia ja pitkäaikaissairaita maahanmuuttajia

Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma on STEA:n rahoituksella toimiva, voittoa tavoittamaton järjestö, joka neuvoo ja auttaa Suomessa asuvia, vammaisia ja pitkäaikaissairaita maahanmuuttajia. Suuri osa työstämme koostuu asiakasneuvonnasta, mutta toimintaan kuuluu paljon muutakin. Asiakasneuvonnan lisäksi Hilma tekee aktiivisesti verkosto- ja yhteistyötä eri tahojen kanssa, mm. korkeakoulujen kanssa. Yhteistyön tuloksena voi syntyä esimerkiksi opiskelijoiden tuottamia lopputöitä.

Joulukuussa 2016 Laurean ammattikorkeakoulusta valmistunut Jenny Starck teki Hilmalle opinnäytetyön englanniksi aiheesta “Somalian families’ views on disabled children and Finnish health care services”. Opinnäytetyön voi lukea osoitteesta: https://www.theseus.fi/handle/10024/120307

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Suomessa asuvien somalitaustaisten vanhempien kokemuksia heidän erityislapsensa hoidosta ja kuntoutuksesta Suomen terveydenhuollossa ja löytää mahdollisia kehittämisideoita hoito- ja kuntoutuspalveluihin. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin somalivanhempien kokemuksia kulttuuristen näkökohtien huomioimisesta Suomen terveydenhuollossa sekä sitä, mitä vammaisuudesta ajatellaan somalikulttuurissa. Opinnäytetyöhön haastateltiin neljää vanhempaa, joilla on erityistä tukea tarvitseva lapsi. Tuloksia lukiessa onkin hyvä huomioida, että kyseessä on tapaustutkimus.

Tutkimustulokset osoittivat, että Suomessa asuvat somalitaustaiset vanhemmat kokevat Suomen terveydenhuollon palvelut erittäin hyväksi ja henkilökunnan ammattitaitoiseksi. Heidän mielestä terveydenhuollon henkilökunta on kunnioittanut kulttuuria ja tulkkeja on käytetty aina tarvittaessa.

Vaikka tutkimukseen osallistuneet vanhemmat kokevat vammaisten lastensa terveyspalvelut hyviksi, myös kehittämisehdotuksia nousi esiin. Vanhemmat tuovat esiin kaipaavansa enemmän, erityisesti suullista, tiedotusta mm. Suomen terveydenhuollosta sekä erilaisista lasten kehitykseen liittyvistä pulmista ja niiden hoitomahdollisuuksista. Tutkimusta tehdessä ja haastatteluista on myös tullut esiin kuinka vammaisuus koetaan hyvin häpeälliseksi ja arkaluontoiseksi asiaksi somalikulttuurissa.

Vammaisuuden tuoma häpeä on asia, jota kohtaamme myös asiakastyössämme Hilmalla, oli kyseessä sitten somali- tai muun taustaiset asiakkaat. Eriävät vammaiskäsitykset ja tiedon puute voivat tuoda oman haasteensa asiakastapaamisessa silloin, jos esimerkiksi käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja itsenäisen elämisen mahdollistamiseksi ja arjen helpottamiseksi. Tämän kaltaiset opinnäytetyöt ovat tärkeä lisä työmme kautta kertyneeseen tietoon ja kokemukseen siitä, millaisena osa asiakkaistamme voi vammaisuuden kokea ja minkä takia. Yhdistetyn tiedon ja kokemuksen avulla pystymme kehittämään asiakaspalveluamme sekä tiedotustapaamme asiakkaillemme sopivammaksi sekä vähentämään vammaisuuden stigmaa.

Eeva Airikkala, Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman koordinaattori


Blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen somalialaisten liiton virallista linjaa.

Valmiina töihin! – Seuraava koulutus 19.8.2017

Valmiina töihin! -hankkeen seuraava koulutuskokonaisuus järjestetään jo 19.8.2017. Koulutuspäivän aiheena on työhaastattelu.

Hankkeen projektikoordinaattori Hamda Muhumud on ollut tiiviissä yhteistyössä koulutuksessa olleiden kanssa ja kahden ensimmäisen koulutuksen jälkeen on pidetty Valmiina töihin! -hankkeen työpajoja kesänajan eri puolilla Suomea. Työpajojen myötä tavoitettiin kymmeniä osallistujia ja kasaan saatiin myös hyvää palautetta, joka toimii rakentavana kritiikkinä tuleville koulutuksille ja työpajoille.

“Seuraavassa koulutuksessa keskitytään työhaastatteluun ja sen ohjeistamiseen.” totesi Muhumud seuraavan koulutuspäivän järjestelyjen keskeltä.

Valmiina töihin! -hankkeen ensimmäisen koulutuspaketin osallistujat.

Edellisen koulutuspaketin osallistujia.

Vielä on muutama paikka auki tulevissa koulutuksissa, mikäli on kiinnostunut kehittämään työhaastattelutaitojaan sekä oppimaan yrittäjyydestä tai oppisopimuksista. Koulutukseen osallistuminen vaatii ainoastaan kiinnostuksen aiheisiin ja suomenkielentaitoa, sillä koulutukset pidetään suomeksi. Jos olet kiinnostunut osallistumaan, olethan yhteydessä Hamda Muhumudiin viimeistään 18.8.2017 klo 15 mennessä.

Mikä on Valmiina töihin! -hanke?

Hankkeen tarkoituksena on järjestää työllistymistä ja kotoutumista tukeva koulutuspaketti, jossa koulutetaan maahanmuuttajajärjestöjen nuoria edustajia tarjoamaan työllistymistyöpajoja järjestön alueella asuville työikäisille maahanmuuttajille. Lisää hankkeesta voit lukea täältä.

Terveisiä Mogadishusta!

Mogadishun kaupunki heinäkuussa 2017

Arshe Said, Suomen somalialaisten liiton puheenjohtaja, kävelee toimistolle hymyillen ojentaen muistitikkua. Hän on juuri palannut matkalta Somalian pääkaupungista Mogadishusta.

”Siellä oli lämmintä, vaikka vähän viileämpää kuin odotin. +32 astetta kuitenkin.” toteaa Said.

Pohjoismaiset somaliyhdistykset saivat idean yhteistyöstä seminaarissa jo vuonna 2014. Tavoitteena on perustaa Somaliaan Pohjoismaiden kulttuurikeskus, joka olisi samalla koko Afrikan ensimmäinen laatuaan. Mukana yhteistyössä ovat Suomen, Ruotsin ja Norjan somaliyhdistyksiä. Heinäkuinen matka Mogadishuun oli ensimmäinen kontakti Somalian hallitukseen ja Mogadishun Pormestariin kulttuurikeskuksen perustamisesta.

Mukana matkalla olivat Suomen somalialaisten liitolta Saidin lisäksi varapuheenjohtaja Abdulrahman Rage, sosiaalisihteeri Ahmed Imad ja valtuuston puheenjohtaja Mohammed Abdi. Ruotsin somalialaisten liitolta mukana oli puheenjohtaja Habane Hassan.

Leikkipuisto Mogadishussa.

Tapaamisia tärkeissä virastoissa

Kahden viikon matkan aikana delegaatio ehti vierailla monessa virastossa ja tavata useita vaikutusvaltaisia henkilöitä.

”Meillä oli sotilaita turvanamme kun vierailimme valtion laitoksissa, esimerkiksi Somalian Presidentin linnassa.” kertoo Said ja toteaa matkan olleen kuitenkin verraten turvallinen, koska heidän tapaamisensa eivät olleet vaarallisilla vyöhykkeillä.

Said näyttää hieman pettyneeltä, kun hän kertoo Somalian Presidentin tapaamisen peruuntuneen. Presidentti ja Pääministeri joutuivat pitämän kahdenkeskisen kokouksen Keski-Somalian yllättävän sotakriisin vuoksi.

Mogadishun Pormestarin Thabit Abdi Mohammedin ja hallituksen tapaamisessa delegaatio esitti idean Pohjoismaisen kulttuurikeskuksen perustamisesta Mogadishuun, jonka tarkoituksena olisi kehittää rauhankasvatusta, jälleenrakentamista, tasa-arvoisuutta ja kulttuurin kehittämistä. Keskusteluja käytiin kulttuurikeskuksen perustamisesta pitkään.

”Saimme lopulta mukaamme Pormestarin ja hallituksen hyväksynnän hankkeelle.” iloitsee Said samalla kun näyttää kuvia tapaamisesta.

Saidin kasvoilta voi lukea, että paljon on työtä vielä edessä, vaikka pieni erävoitto tämä matka Somaliaan olikin.

Somalian ylähuoneen varapuhemies Mowliid Hassan on suomensomalialainen. Suomen somalialaisten liiton edustajat tapasivat hänet hänen toimistossaan Mogadishussa. Somalian poliittinen tilanne ja suomensomalialaisten auttaminen jälleenrakennuksessa viritti keskustelua. Myös naisten eduskuntaryhmän tapaamisessa esille nousi samoja teemoja, mutta myös tasa-arvoasiat ja poliittisen johtajuuden rooli aiheutti keskustelua.

Somaliassa on keskusteltu paljon myös perustuslain uudistuksesta. Somalian ylähuoneen varapuhemiehen Hassanin mukaan tavoitteena olisi saada tasa-arvoinen ja demokratiaan perustuva perustuslaki.

”Lupasimme järjestää täällä Suomessa seminaarin naisten asemasta ja osallistumisesta politiikkaan ensi vuoden aikana.” sanoo Said ja kertoo samalla, että yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa on tarkoitus järjestää yhteisiä seminaareja myös perustuslain uudistuksesta.

”Lyhyt, mutta tärkeä matka”

Said toivoo, että Pohjoismaiden yhteinen hanke saa tuulta alleen ja rahoitushakemukset hyväksyttäisiin, jotta kaikkiin näihin asioihin voitaisiin saada muutosta myös Pohjoismaiden somaliyhdistysten kautta.

Delegaatio järjesti myös tapahtuman suomensomalialaisille Mogadishussa. Tarkoituksena oli avata keskusteluyhteys Somaliassa asuviin paluumuuttajiin ja Mogadishussa parhaillaan lomaileviin suomensomalialaisiin. Tapahtumaan paikalle saapui peräti 35 henkilöä keskustelemaan Somalian jälleenrakennuksesta.

”Pohjoismaiden kulttuurisäätiön rahoitus tälle matkalle oli tärkeä ja selvitystyö kantaa hedelmää vielä pitkälle.” tuumii Said haastattelun päätteeksi.

Pakolaiskiintiö on Songan perheen ainoa toivo paremmasta elämästä

Syrjittyyn pygmiheimoon kuuluva kongolaisperhe odottaa Ugandassa tuhansien muiden kanssa, että heidät sijoitettaisiin kolmanteen maahan. Jono vetää hitaasti, vaikka aiempaa useammat maat ottavat kiintiöpakolaisia.­

Mupepelo Songalla on ongelma: mies kertoo olevansa niin turhautunut, että hänen ihokarvansa ovat lakanneet kasvamasta ja hänen aiemmin ruskea ihonsa on muuttunut harmaaksi. Myös aurinkoa on liikaa.

Kongolainen, syrjittyihin pygmeihin kuuluva Songa on asunut Ugandassa, Nakivalen pakolaisasutusalueella jo 12 vuotta, mutta ei jaksaisi enää yhtään kauemmin. Songan perhe on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n uudelleensijoitusjonossa, koska syrjintä on seurannut heitä myös Ugandan puolelle ja elämä pakolaisasutusalueella käynyt lähes sietämättömäksi.

Jono kuitenkin vetää hitaasti ja pelkona on, että Ugandasta paljon pakolaisia vastaanottava Yhdysvallat pienentää pakolaiskiintiötään rajusti. Yhdysvallat on ollut vuosikausien ajan maa, joka ottaa eniten uudelleensijoitettavia pakolaisia. Vuosittainen määrä on lähes 100 000, mutta nyt presidentti Donald Trump haluaa pudottaa sen 50 000:een.

Suomi on ottanut pakolaisia 1970-luvulta lähtien. Nykyinen pakolaiskiintiöjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2001 ja kiintiön koko on 750 henkeä vuodessa. Vuosina 2014 ja 2015 kiintiötä korotettiin 300:lla syyrialaisten vaikean tilanteen vuoksi.

Toiveissa on, että nyt kiintiötä nostettaisiin jälkeen. Rkp:n kansanedustaja, entinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on puhunut jopa 2500 pakolaisesta, sisäministeri Paula Risikko 300 hengen lisäyksestä.

Songa oli Nakivalen pakolaisasutusalueella aluksi oman pakolaisyhteisönsä johtaja, mutta eräänä aamuna hänen oveltaan löytyi nimettömänä kirjoitettu lappu. Viestissä Songaa haukuttiin pygmiksi ja hänen käskettiin lähteä kylästä heti tai hänet tapettaisiin. Songa ilmoitti asiasta leirin johdolle. Hänet ja perhe sijoitettiin alueen toiseen kylään, mutta uhkailut ja erilainen kiusanteko ovat jatkuneet myös siellä.

Kongon demokraattisessa tasavallassa pygmiheimoihin kuuvia, jopa niitä, jotka eivät ole erityisen lyhyitä ja jotka Songan tavoin eivät asu metsässä, syrjitään. Elämä on sietämätöntä. Pygmiheimon jäseniä uhkaillaan, kidutetaan, raiskataan ja tapetaan, koska heitä ei pidetä ihmisinä.

Songa perheineen joutui lähtemään Kongosta vuonna 2005, kun hänen äitinsä murhattiin ja ryöstettiin. Syynä olivat perheriita ja rosvojoukon pitkään jatkunut uhkailu.

”Meillä oli palmuöljyplantaasi. Äidin talo oli ylempänä rinteessä ja yhtenä yönä rosvojoukot tulivat, katkaisivat hänen kaulansa ja sytyttivät majan tuleen. Silloin me kokosimme mitä ehdimme ja lähdimme moottoripyörätaksilla karkuun. Ensin menimme lähimpään kaupunkiin Bukavuun, mutta emme uskaltaneet jäädä sinne, joten jatkoimme sadan kilometrin päähän Gomaan ja sieltä Ugandaan.”

Kongolaisen Songan perheen elämä pakolaisasutusalueella Ugandassa on lähes yhtä sietämätöntä kuin se oli kotona Kongon Demokraattisessa Tasavallassa. Siksi heidän pitäisi päästä kiintiöpakolaisiksi johonkin kolmanteen maahan.

Uudelleensijoitus on joillekin pakolaisille välttämätön suojelun muoto. Se ei ole vastaanottajamaiden hyväntekeväisyyttä, vaan UNHCR pyrkii hankkimaan sijoituksen kolmanteen maahan sellaisille pakolaisille, jotka eivät syystä tai toisesta saa suojelua siinä maassa, johon he ovat paennet, tai jotka kuuluvat erittäin haavoittuviin ryhmiin. Näitä ovat muun muassa yksinäiset lapset ja vaarassa olevat naiset, kidutuksen uhrit, vanhukset sekä henkilöt, joilla on niin vaikeita sairauksia, ettei niitä voida hoitaa pakolaisolosuhteissa.

Uudelleensijoitusprosessi on aikaa vievä ja monivaiheinen. Siihen kuuluu pakolaisstatuksen määrittely ensin UNHCR:n toimesta, ja sen jälkeen vastaanottavan maan haastattelut sekä lääketieteellinen ja kotoutumiseen liittyvä arviointi. Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset haastatellaan yleensä leireillä ja mukana on niin Supon kuin kotoutumisesta vastaavan työ- ja elinkeinoministeriönkin edustaja.

Lopullinen valinta tehdään Suomessa vasta sitten, kun jokin kunta on luvannut ottaa pakolaisen perheineen vastaan.

Songa tekee pakolaisasutusalueella niitä töitä mitä sattuu saamaan, mutta kertoo, että toisista heimoista olevat kongolaiset työnantajat eivät aina maksa hänelle palkkaa tai maksavat mitä sattuu.

Songalla ja hänen vaimollaan Mariam Costasialla on neljä aikuisuuden kynnyksellä olevaa lasta. Yksi pojista on naimisissa, muut lapsista vielä sinkkuja. Lapsia on muun muassa kielletty seurustelemasta ja naimasta tiettyihin heimoihin ja perheisiin kuuluvia.

Syrjinnän lisäksi perhe kokee, ettei lapsilla ole mahdollisuuksia päästä opiskelemaan. He ovat käyneet asutusalueen kouluja, mutta pakolaisasutusalueella ei voi suorittaa minkäänlaisia ammattiopintoja.

Ruokakaan ei riitä. YK:n tarjoama ruoka-apu sisältää vain maissipuuroa ja papuja. Ruokaa saa vuosi vuodelta vähemmän, koska pakolaisten kuuluisi saada oma viljelytoiminta käyntiin.

Nakivalessa on kuitenkin niin kuivaa, ettei viljely ole oikein onnistunut. Songan vaimo valittaa myös terveydenhuollon puutteita ja veden vähyyttä.

Tällä hetkellä kiintiöpakolaisia ottavia valtioita on maailmassa 37, kun niitä vielä vuonna 2005 oli vain 14. Uusia pakolaisia vastaanottavia maita ovat muun muassa Baltian maat. Tanska puolestaan on lopettanut kiintiöpakolaisten vastaanoton.

Ugandasta pääsi viime vuonna lähtemään reilut 12 000 pakolaista Yhdysvaltoihin, Australiaan ja Norjaan. Suomi ei ole viime vuosina ottanut kiintiöpakolaisia Afrikasta, mutta tänä vuonna Suomi ottaa jälleen kongolaisia syyrialaisten ohella.

Songan perheellä on kaikki perusteet päästä uudelleensijoitukseen johonkin kolmanteen maahan, mutta heidän mahdollisuutensa ovat silti pienet, sillä jono on pitkä ja etusijalle asetetaan aina esimerkiksi vaikeasti sairaat. UNHCR:n mukaan vain yksi prosentti uudelleensijoituksen tarpeessa olevista pakolaisista pääsee siirtymään kolmanteen maahan.

Teksti ja kuva: Kristiina Markkanen

Kirjoittaja on ihmisoikeus- ja kehityskysymyksiin erikoistunut vapaa toimittaja, joka työskentelee tällä hetkellä Suomen Pakolaisavun vapaaehtoisena tiedottajana Ugandassa.

Somalian kuivuus: loppua ei näy

Somalian tuorein kuivuusraportti. Kuva: OCHA

Somalian kuivuustilanteen uusimman raportin OCHA julkaisi 3.elokuuta 2017. Sen mukaan kuivuustilanteen odotetaan jopa pahenevan kun Deyr sadekauden pitäisi alkaa syyskuussa. Ravitsemustilanne ei vuoden 2017 loppuun mennessä parane.

FSNAU:n tekemän selvityksen perusteella kriittisestä aliravitsemuksesta kärsitään jopa yhdeksässä maan 12:sta sisäisten pakolaisten keskittymistä. Joka kuukausi humanitaarinen apu tavoittaa yli 3 miljoonaa ihmistä, mutta suuri osa ihmisistä jää tavoittamatta riittämättömän rahoituksen vuoksi. Kaiken kaikkiaan apua tarvitsevia arvioidaan olevan 6,8 miljoonaa ihmistä.

Koleratapaukset ja niihin liittyvät kuolemat ovat vähentyneet ennaltaehkäisevien toimien vuoksi. Viemäröinti, puhdas vesi, hygienia ja valistustyö ovat olleet avainasemassa. Samaan aikaan 13 488 epäillystä tuhkarokotapauksesta on raportoitu tammikuusta lähtien.

Lisää Somalian humanitaarisesta tilanteesta voit lukea OCHAn raportista englanniksi.

Apua Somaliaan

Liiton Apua Somaliaan –kampanjan kautta voit auttaa. Lahjoita nyt!

Voit auttaa helposti:
Siirrä lahjoituksesi keräystilille FI9313873000107297, viitteellä Apua Somaliaan.

Apua Somaliaan

Mikä on OCHA?

OCHA on osa Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristöä, joka on vastuussa humanitaaristen toimijoiden kokoamisesta yhteen, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen reagointi hätätilanteisiin. OCHA varmistaa, että on olemassa kehys, jonka puitteissa kukin toimija voi osallistua kokonaisvaltaiseen toimintaan.

Lähde: OCHA