Ympäristökasvatusta Somaliassa

Somaliassa toimii useita kehityshankkeita, jotka pureutuvat erilaisiin asioihin terveydestä ympäristöteemoihin. Suomen somalia -verkosto uutisoi facebook -sivullaan, että sen Sahansaho -hankkeen väliraportointi on valmistunut. Aavikoitumista ehkäisevä hanke tähtää kestävään kehitykseen ympäristöasioissa Somaliassa.

”Afrikan sarven ekosysteemi on erittäin haavoittuva. Tilannetta korjataan nyt hankealueilla edistämällä peltometsäviljelyn leviämistä, istuttamalla metsäkadosta kärsiville alueille puita ja lisäämällä ihmisten tietoisuutta ympäristökysymyksistä.” kerrotaan Suomen Somalia -verkoston verkkosivuilla vuonna 2012 alkaneesta Sahansaho -hankkeesta.

Somalian vanha karjatalouteen perustuva elinkeino on kärsinyt mittavasti ilmastonmuutoksen, liikalaiduntamisen ja puiden kaatamisen seurauksena, vaikka alueen ihmiset ja eläimet ovatkin tottuneet elämään vuosituhansien ajan vaihtelevien kuivuus- ja sadekausien mukaan. Esimerkiksi villieläimet ovat suurilta osin paenneet naapurimaihin.

Sahansaho -hankkeen tarkoitus on parantaa maaperän ja veden kestävää käyttöä ja istuttaa kuivuudesta ja metsäkadosta kärsiville alueille uusia puuntaimia. Hankkeen aikana jaetaan tietoa ympäristöä säästävistä ruoan valmistustavoista.

”Sahansaho tarkoittaa hetkeä juuri ennen sateiden alkua, kun ilma tuoksuu hyvältä ja kaikki tietävät, että kuiva kausi loppuu kohta.”

Hankkeen aikana pyritään myös edistämään peltometsätalouden lisääntymistä. Peltometsätalous on viljelyjärjestelmä, jossa samalla alueella viljellään sekä peltokasveja että puita. Maassa, jossa karjatalous on pääelinkeino, peltometsäviljely on erityisen tärkeää, koska kaikki rehu tulee puista ja pensaista.

Tuloksia on jo nähtävissä

Sahansaho -hankkeen seurauksena puiden määrä ja lajikirjo hankealueilla on kasvanut ja ympäristötietoisuus lisääntynyt ihmisten keskuudessa.

Kymmenet vapaaehtoiset toimivat alueilla ympäristölähettiläinä, vierailevat paikallisissa kouluissa sekä jakavat tietoa. Maaperän laatua koealueilla on saatu parannettua ja ruohon kasvatusta perinteisin menetelmin elvytettyä. Puiden kasvatus on lisännyt asuinalueiden viihtyisyyttä, viilentänyt paikallista ilmastoa sekä vähentänyt pölyn määrää, joka oli kuivina kausina iso ongelma. Hedelmäpuiden kasvatus on lisännyt kotitalouksien ruokavarantoja, ja peltometsäviljelyä on myös aloitettu.

Hanke on samalla lisännyt naisten osallistuneisuutta ja päätäntävaltaa. Naiset opettavat seuraavaa sukupolvea ympäristöasioista.

“Jos Sahansaho ei olisi alkanut, niin maaperästä olisi tullut kuin sementtilattia ilman kasvillisuutta. Hanke alkoi juuri oikeaan aikaan.” totesi eräs Sahansaho -hankkeen osallistuja, kun ympäristöhanketta arvioitiin alkuvuodesta.

Lisää Suomen Somalia -verkoston kehitysyhteistyöhankkeista voit lukea täältä.

Lähde: Suomen Somalia -verkosto

Virtaako sinussa sankariveri? – Suomen somalialaisten liitto haastaa luovuttamaan verta

Suomen somalialaisten liitto etsii afrikkalaistaustaista sankariverta. Käynnissä on nyt verenluovutuskampanja, joka kestää kesäkuun loppuun asti. Haluamme kannustaa afrikkalaistaustaisia luovuttamaan verta, sillä vain heiltä voi löytyä harvinainen veriryhmäyhdistelmä.

Potilaalle annetaan aina ensisijaisesti hänen oman veriryhmänsä verta. Tavallisesti luovuttajan etnisellä taustalla ei ole merkitystä, koska tärkeimmät ABO- ja Rh -veriryhmäominaisuudet ovat kaikilla ihmisillä samat.

Eri väestöissä esiintyy kuitenkin myös harvinaisia veriryhmiä tai veriryhmäyhdistelmiä, joita ei löydy lainkaan muilta. Silloin potilaalle tarvitaan verta samaan etniseen ryhmään kuuluvalta luovuttajalta, jolla on sama harvinaisuus. Esimerkiksi U-negatiivinen veriryhmä on nimenomaan afrikkalaissyntyisillä esiintyvä harvinainen veriryhmä (esiintyvyys alle 1 %). Tällä hetkellä afrikkalaistaustaisia luovuttajia on siis Suomessa liian vähän suhteessa väestöryhmän kasvavaan kokoon ja potilaiden määrään.

Miten voin auttaa?

Verenluovutus on konkreettinen ja helppo tapa tehdä hyvää. Potilaat Suomessa tarvitsevat joka päivä ainakin 800 verenluovuttajan apua. Vapaaehtoisten luovuttama veri auttaa yli 50 000 potilasta vuosittain. Tätä apua ei voi korvata rahalla tai lääkkeillä. Kaikenikäisille potilaille syntymättömistä vauvoista vanhuksiin annetaan verivalmisteita. Usein niiden avulla voidaan pelastaa elämä.

Tarkista ensin voitko luovuttaa verta. 

Kysymyksiisi vastataan mielellään maksuttomassa luovuttajainfossa p. 0800 0 5801. Auki arkisin klo 8-17.

Osallistuaksesi Suomen somalialaisten liiton verenluovutuskampanjaan, voit luovuttaa verta pääkaupunkiseudun veripalvelutoimistoissa (Sanomatalo, Kivihaka ja Espoo). Tarkista tästä Veripalvelun toimipisteet ja aukioloajat.

Muista mainita luovutuspaikan henkilökunnalle ilmoittautumisen yhteydessä, että kuulut VeriRyhmään SSL, jotta pisteiden laskenta onnistuu. Kaikille nimilistaan nimensä laittaneille ja verta luovuttaneille Veripalvelun pinssi ja haalarimerkki. Lisäksi kaikkien verta luovuttaneiden kesken arvotaan leffalippuja.

Huomioi nämä seikat ennen luovuttamista

  1. Testaa sovitko luovuttajaksi.
  2. Luovuttaaksesi verta, tarvitset suomalaisen henkilötunnuksen.
  3. Ota mukaasi virallinen, kuvallinen henkilötodistus (Suomen passi, virallinen henkilökortti) tai ajokortti. Mikäli henkilöllisyystodistuksessasi ei ole suomalaista henkilötunnusta, tarvitaan lisäksi erillinen todistus siitä (Kela-kortti tai maistraatin tai veroviranomaisten todistus suomalaisesta henkilötunnuksesta).
  4. Terveyskysely täytetään suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Verenluovutuksessa on pärjättävä ilman tulkin apua.
  5. Jos olet syntynyt malaria-alueella tai asunut alle 5-vuotiaana malaria-alueella, tehdään sinulle ensimmäisellä käyntikerralla malariavasta-ainetesti. Tällöin et vielä voi luovuttaa verta. Mikäli testi osoittautuu negatiiviseksi (saat vastauksen postitse parin viikon kuluessa), verenluovutus on mahdollista. Jotta voit luovuttaa verta, pitää edellisestä vierailusta malaria-alueelle (esim. Somalia) olla kulunut kolme vuotta. ​Jos et ole syntynyt tai asunut alle 5-vuotiaana malaria-alueella, seuraa vierailusta vain 6kk luovutustauko. Matkailun vaikutukset verenluovutukseen.

Veren tarve tällä hetkellä:

Ojenna kätesi ja liity hengenpelastajien joukkoon!

Tweettaa ja kannusta muitakin luovuttamaan sankariverta:

Tweet: Virtaako sinussa sankariveri? SSL järjestää verenluovutuskampanjan 1.4.-30.6.2018. Testaa sovitko luovuttajaksi: https://ctt.ec/XZ10d+ #ojennakätesi #veripalvelu #verenluovutus #veriyhdistäämeitä #SSLVeriRyhmä #Somaliliitto #sankariveri

Perussuomalaista maahanmuuttopolitiikkaa

Somalian pääkaupungista Mogadishusta kesällä 2017.

Vihreä lanka julkaisi eilen analyysin Suomen tämän hetkisestä maahanmuuttopolitiikasta. Jenni Leukumavaara kirjoittaa, että nykyinen hallitus toteuttaa perussuomalaisten kätilöimää tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, vaikkei sitä mielellään ääneen sano.

Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) mukaan hallituksessa on erimielisyyksiä kiintiöpakolaisten määrän suhteen. Keskusta ja kokoomus olisivat valmiita nostamaan kiintiöpakolaisten määrää, mutta siniset eivät ole yhtä mieltä.

Ulkomaalaislain mukaan Suomeen voidaan ottaa pakolaiskiintiössä YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaisiksi katsomia henkilöitä tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia uudelleen sijoitusta varten.

Eduskunta päättää määrän vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä.

Euroopan unionin päätöksillä on käytännössä merkitystä myös talouspolitiikkaan, ja se tukee jäsenmaiden kiintiöpakolaisten vastaanottamista taloudellisesti, mutta kiintiöpakolaisten määrää se ei sanele. Suomi voisi lisätä määrää oma-aloitteisesti, jos se haluaisi.

Turvapaikkaprosessi suurennuslasin alla

Mykkänen on ehdottanut kiintiöpakolaisten määrän sitomista turvapaikanhakijoiden määrään. Jos toista lisätään, toista vähennetään.

”Oikeus hakea turvapaikkaa on perustavanlaatuinen oikeus, jota ei voi rajoittaa.”, sanoo Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors.

”Kiintiöpakolaisten määrällä – oli se sitten mikä hyvänsä – ei voi käydä sellaista vaihtokauppaa, että muilta kuin kiintiöpakolaisilta evättäisiin vastaavasti oikeus hakea turvapaikkaa.” sanoo myös Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin johtaja Elina Pirjatanniemi.

Suomen somalialaisten liitto tukee kiintiöpakolaisten määrän nostamista, jotta turvallisten reittien käyttö pakenemiseen nousisi, mutta pääväylänä turvapaikanhakuun se ei toimisi, sillä turvapaikanhakuprosessi vaikeutuisi merkittävästi. On pystyttävä auttamaan myös muita turvapaikkaa hakevia. Tästä huolimatta Suomi voisi ottaa enemmän kiintiöpakolaisia ja auttaa näin useampaa UNCHR:n ehdottamaa pakolaista pois pakolaisleireiltä. On pelottava ajatus, että pakolaisleireistä on tulossa uusi normaali.

Voit lukea koko jutun Vihreän langan verkkosivuilta.

Lue lisää pakolaiskiintiöstä

Suomen somalialaisten liitto on tukenut pakolaiskiintiön nostamista mm. Me välitämme -kampanjassa:

Yli 40 järjestöä vetoaa hallitukseen pakolaiskiintiön korottamiseksi

Seitsemän väitettä ja faktaa pakolaiskiintiöstä

”Suomen pakolaiskiintiöön pääseminen vahvisti, että elämäni on elämisen arvoista”

Me välitämme, vaikka kehysriihi ei

Kävellen Bagdadista Helsinkiin menee neljä vuotta

”Olen todella kiitollinen Suomelle”

Järjestöt maailman pakolaispäivänä: Pakolaiskiintiötä korotettava historiallisessa pakolaistilanteessa

Pakolaiskiintiö on Songan perheen ainoa toivo paremmasta elämästä

Kun kipu hallitsee elämää

Amina, 21 vuotias kaunis ja menestyvä nuori nainen raahautuu tuskissaan sängystä pitkän käytävän päässä olevan kylpyhuoneen oven taakse. Hän nojaa elämää nähneen oven karmeihin ja hoputtaa veljeään ulos.

Viereisessä huoneessa Aminan pikkusiskot kinastelevat kumpi saa laittaa kirkkaan pinkin huivin, jossa on pieniä hopeisia timantteja. Äiti luuttuaa keittiön lattiaa kuopuksen aamupalan raivonpuuskan jäljiltä samalla kun poika näyttää juuri ylettyvän pöydällä olleeseen lusikkaan ja lyödessään sillä riemastuneena pöytään syviä lommoja.

Juuri kun Aminan vatsaa kouraisee koko kehon lävistävä kipu, ovi lävähtää auki ja veli virnistää lompsiessaan keittiöön. Amina ehtii juuri ja juuri kylpyhuoneeseen kun hän antaa ylen. Kerran. Toisen. Ja kolmannen kerran. Hän jää makaamaan kylpyhuoneen sinivalkoiselle laattalattialle. Pikkuhiljaa hän hivuttaa polvia kohti rintaa ja tottumuksesta vetää päänsä alle kylpyhuoneen harmaan karvamaton.

Kylpyhuoneen peilikaapin päällä on Aminan keltainen pussukka. Siellä on aina suklaata, kuumavesipullo ja lajitelma lääkkeitä. Pillereitä oli kaiken mallisia ja värisiä. Ne olivat Aminalle liiankin tuttuja.

Mutta tällä kertaa Aminalla on liian kovat kivut eikä hän jaksa tuskanhikisenä keskittyä muuhun kuin hengittämiseen. Hänellä on tapana laskea hengityksiä kymmenen sarjoissa. Yksi. Kaksi. Kolme. Neljä… Sitten pimenee.

Amina havahtuu kirkkaisiin valoihin ja läpsintään. Äiti on polvillaan tyttärensä vieressä kylpyhuoneen lattialla ja läpsii tätä poskille. Äidin kasvot ovat vain muutaman sentin päässä Aminan kasvoista. Niitä reunustaa taidokkaasti kääritty huivi. Kasvoilta paistaa huoli. Keittiöstä kuuluu kovaa pauketta kun kuopus vandalisoi keittiön pöytää. Ovensuussa seisoo kaksi identtistä pelästyneen näköistä tyttöä, toisella kädessään pinkki huivi ja poika, jonka olalta roikkuu huolettomasti musta reppu.

Kuvituskuva: Pixabay

Lattialle on levitetty koko keltaisen pussukan sisältö. Aminan äiti hokee rukouksia tyttärensä puolesta ja etsii tärisevin käsin kaiken seasta vahvoja kipulääkkeitä. Amina hivuttautuu puoli-istuvaan asentoon veljensä avustamana nojaten pesukoneeseen ja ohjeistaen äitiä löytämään oikean lääkkeen.

Amina sättii itseään hiljaa mielessään, ettei hän ollut tajunnut ajankulua ja laskenut selviä merkkejä yks plus yks. Viikko sitten alkoivat jälleen tärinäkivut linja-auton kyydissä ja vatsa on turvonnut näyttämään siltä kuin olisi raskaana. Hän oli jatkuvasti väsynyt ja hartiapistos vei ajatuksia vatsakipujen ja selkäkipujen ohella jatkuvasti harhaan opiskelusta.

Hellä tönäisy käsivarteen saa Aminan palaamaan tähän hetkeen ja vaikertamaan kivusta. Tuntuu siltä, että joku työntäisi monta puukkoa samanaikaisesti alavatsalle ja vääntäisi niitä eri suuntiin. Hän ottaa äitinsä tarjoamasta vesilasista ison kulauksen ja nielaisee samalla vahvan kipulääkkeen.

Äitinsä ja veljensä vahvasti tukemana Amina saadaan takaisin sänkyyn, pikkusisko jättää sängyn viereen ämpärin ja pienelle punaiselle jakkaralle vesilasin ja suklaata. Sängyn viereisestä avonaisesta ikkunasta kuuluu lintujen laulua ja läheisen moottoritien pauhu. Seinäkello tikittää vastakkaisella seinällä kuin laskien aikaa kipulääkkeen vaikutuksen alkamiseen. Vatsalle asetettu kuumavesipullo saa ihon pikkuhiljaa punertamaan – veden on oltava kiehuvan kuumaa, sillä muuten se ei auta kramppeihin ollenkaan. Jälleen Aminan on jätettävä muutama luento välistä tämän piinaavan ja normaalia elämää häiritsevän sairauden vuoksi.

Vaikka Aminan sairautta hoitamaan on määrätty hormonilääkitys, se jatkaa leviämistään Aminan sisäelimissä muodostaen endometrioosipesäkkeitä kohdun ulkopuolelle. Amina tietää, että edessä on uusi leikkaus ja jopa kohdunpoisto. Joinakin päivinä uhka lapsettomuudesta tuntuu liian isolta taakalta kantaa. Hän on kuitenkin onnekas tietäessään, ettei kovat kivut ja muut oireet ole normaalia, ja että hänellä on sairaudestaan diagnoosi. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita.

Aminan tarina on fiktiivinen, mutta endometrioosi on sairautena totta. Endometrioosia sairastaa 176 miljoonaa naista maailmanlaajuisesti ja jopa 200 000 hedelmällisessä iässä olevaa naista Suomessa. Endometrioosi on kohdun pesäkesirottumatauti, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella. Endometrioosi on uusiutuva, krooninen sairaus, eikä parantavaa hoitoa ole, mutta oireita voidaan helpottaa lääkityksen ja leikkauksen avulla. Endometrioosikuukauden aikana levitetään tietoutta sairaudesta ja osoitetaan tukea sitä sairastaville. Endometrioosista, sen diagnosoinnista ja hoidosta voi lukea lisää Endometrioosiyhdistyksen verkkosivuilta: www.endometrioosi.fi.

Kati, Suomen somalialaisten liiton tiedottaja


Blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen somalialaisten liiton virallista linjaa.