Moninaisen Suomen ilosanomaa jakamassa

Viime viikonloppuna 26.-27.5.2018 juhlittiin Helsingin Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla Maailma kylässä -tapahtumaa aurinkoisissa tunnelmissa. Moninainen Suomi -teltalla kokoontui monen yhdistyksen väkeä yhteisen asian puolesta.

Suomen somalialaisten liitto oli tänä vuonna toista kertaa mukana Maailma kylässä -tapahtumassa yhdessä Monihelin, Helsingin NMKY:n, Niceheartsin ja Suomen Romaniyhdistyksen kanssa.

Moninaisen Suomen -telttakonsepti kehittyi tänä vuonna entisestään ja lavalla nähtiin viikonlopun aikana monta paneelikeskustelua, tarinatuokioita ja mm. tietovisa romaneista. Lisäksi teltalla oli mahdollisuus kokeilla hijab -huiveja ja romanihametta.

”Oli aivan mahtavaa nähdä niin paljon kiinnostuneita ihmisiä teltassa seuraamassa järjestämäämme paneelikeskustelua nuorten kohtaamasta vihapuheesta. Aihe on todella tärkeä ja ajankohtainen, ja on hyvä, että siitä puhutaan yhdessä viranomaistahon kanssa”, sanoo SORA -hankkeen koordinaattori Jenni Juvonen.

Nuoret ja vihapuhe -paneeli keräsi katsojia

Teltta täyttyi festivaalivieraista, kun Suomen somalialaisten liiton pääohjelma pyörähti käyntiin lauantaina iltapäivällä. Nuoret ja vihapuhe -paneelikeskustelussa asiantuntijoina toimivat Oikeusministeriöstä Michaela Moua, Poliisin ennaltaestävän toiminnan konstaapeli Harri Soininen ja Helsingin yliopiston vihapuhetutkija Maria Vuorinen. Paneelissa olivat mukana myös nuoret kokemusasiantuntijat Marian Abdi, Ritvan Osman, Faisa Mahad, Anas Abduleja Leif Hagert. Paneelia moderoi liiton SORA -hankkeen harjoittelija Asiya Ahmed.

Paneelikeskustelu lähti käyntiin vihapuheen määrittelyllä. Asiantuntijat määrittivät vihapuheen ja viharikokset lakipykälin ja rasismin ja syrjinnän kautta. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että vihapuheen määrittäminen yksiselitteisesti on vaikeaa ja vihapuheen ja vihaisen puheen erottaminen on joskus hankalaa.

”Vihapuhe on kielteistä yleistämistä, joka tarkoittaa sitä, että ryhmään kiinnitetään jotain ominaisuuksia, joiden väitetään olevan kaikkien sen ryhmän ominaisuuksia.” totesi Maria Vuorinen.

Nuoret ja vihapuhe -paneeli keräsi paljon kuuntelijoita. Kuva: Julie Breton

Asiantuntijat painottivat puheenvuoroissaan toistuvasti vihapuheen ilmoittamisten tärkeydestä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolle, poliisille tai syrjintä.fi -osoitteen kautta tulleista viharikosilmoituksista koostetaan tilastoa ja niiden perusteella taas esimerkiksi poliitikot voivat tehdä päätöksiä paremman yhteiskunnan puolesta.

Nuoret olivat yhtä mieltä siitä, että kadulla huuteluun on turha puuttua, varsinkin jos huutelija on humalassa. Sosiaalisessa mediassa taas on helpompi puuttua vihapuheeseen, kun kirjoituksia, kuvia ja postauksia voi ilmiantaa moderaattoreille. Konstaapeli Harri Soininen yhtyi nuorten mielipiteeseen ja lisäsi, että isot sosiaalisen median kanavat ovat ottaneet hyvin huomioon vihapuheen mahdollisuuden kanavissaan ja antavat ilmoitusten perusteella eston vihapuhujille. Rikosilmoituksia nuoret eivät ole tehneet, ja kokivat sen myös haastavaksi.

”Tapa, jolla romaneita on kohdeltu Suomessa, on tavallaan rampauttanut meidät eikä me osata enää reagoida vihapuheeseen ja rasismiin tavalla, jolla siihen pitäisi puuttua. On vaikea tehdä ilmoitusta poliisille, esim. syrjinnästä, koska poliisi on suhtautunut niihin nuivasti.” pohti Leif Hagert.

Michaela Moua nosti esille myös eri valta-asemat ja niiden vaikutukset vihapuheen ja viharikosten estämiseen. Mouan mielestä on valtaväestön käsissä vaikuttaa siihen millaisessa yhteiskunnassa elämme. Jokainen voi vihapuhetta nähdessään miettiä voisiko vaikka mennä vihapuheen kohteena olevan viereen istumaan, tai kysyä onko kaikki hyvin ja haluaisiko hän tehdä vihapuheesta ilmoituksen.

Takarivissä vasemmalla konstaapeli Harri Soininen, Anas Abdule, Leif Hagert ja Oikeusministeriöstä Michaela Moua. Eturivissä vasemmalta tutkija Maria Vuorinen, Asiya Ahmed, Ritvan Osman, Marian Abdi ja Faisa Mahad.

Paneelikeskustelun lomassa nousi esille myös mielenterveysasiat. Vihapuheen kohteeksi joutuminen vaikuttaa myös alitajuntaisesti jopa käyttäytymiseen, esimerkiksi kotimatkan reittivalinnoissa. Vaikka suurin osa nuorista vakuutti, ettei ole antanut vihapuheen vaikuttaa itseen, osa kuitenkin oli jäänyt pohtimaan kohtaamista jälkikäteen.

”Joskus jälkikäteen miettii, että näkeekö ihmiset meidät oikeasti näin.” totesi Ritvan Osman.

”Joskus tulee jopa pelkoa, jos vihapuhe tulee korkealta taholta, jolla on vaikutusvaltaa.” komppasi Leif Hagert.

”Kun puhutaan siitä, miten rasismi ja vihapuhe vaikuttaa mielenterveyteen, niin on olemassa Yhdysvalloissa kehitetty teoria ”Race Traumatic Stress Syndrome”, jossa oireet, kun asuu rodullistettuna ihmisenä valkoisessa ympäristössä, vastaa tietyllä tavalla esim. sotilaiden posttraumaattista stressisyndroomaa.” valotti Michaela Moua.

Jos missasit paneelikeskustelun, voit katsoa sen tallenteen Facebookista!

Tarinatuokioita tasatunnein

Keräsimme ennen festivaalia nuorilta tarinoita ja tekstejä, joita oli tarkoitus lukea pitkin festariviikonloppua tasatunnein. Nuoret intoutuivat kirjoittamaan lapsuuden muistoista, rasismista ja siitä miltä tuntuu olla minä. Varsinaisten ohjelmien väleissä luetut tarinat saivat festivaalivieraat pysähtymään teltalle toviksi kuuntelemaan tarinoita ja vilvoittelemaan teltan varjossa kuumassa kesäsäässä.

Ensi vuonna mennään taas

Tänä vuonna kävijöitä riitti Moninainen Suomi -teltalla koko viikonlopun. Uusi ja kiva toiminto hijab -huivin ja romanihameen kokeilemiseen veti väkeä telttaan. Lisäksi Suomen somalialaisten liitolla oli tietovisa Somaliasta. Kaikkien tietovisaan vastanneiden kesken arvottiin kolme elokuvalippua Finnkinoon. Voittajat olivat Paula, Faisa ja Jaakko. Kaikkiin voittajiin on oltu yhteydessä. Onnea vielä voittajille!

Aloitimme jo ensi vuoden festarisuunnittelun ja tiedossa onkin huippukivaa toimintaa silloinkin, joten nähdään ensi vuonna!

Anna palautetta

Jos kävit vierailemassa Moninainen Suomi teltalla, voit antaa tästä pikaisen palautteen teltastamme, jotta tiedämme mitä mieltä olitte. Kiitos palautteestasi, se on kultaakin arvokkaampaa!

Hei, hae meille kesätöihin!

Haemme kesätöihin reipasta vapaa-ajan toiminnan koordinaattoria!

Työssä tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja ja vastuullisuutta. Koordinaattorin työ sisältää vapaa-ajan ohjelman suunnittelua, nuorten ryhmän ohjausta ja toteutusta kesälle. Koordinaattorin odotetaan olevan omatoiminen, huumorintajuinen ja osaavan toimia muuttuvissa tilanteissa. Vapaa-ajan toiminta suunnitellaan itse, eli työ on melko vapaata. Vapaa-ajan ryhmässä on mukana mukava porukka nuoria naisia, mutta toiveena olisi suunnitella esim. jalkapallomatseja, jotta saataisiin myös pojat mukaan.

Työ sopii mainiosti kesätyöksi alaa opiskelevalle. Työpaikkana on liiton isot tilat Helsingin Hermannissa, hyvien kulkuyhteyksien päässä, sekä säiden salliessa ulkona.

Toivomme sinulla olevan:

  • Aikaisempaa kokemusta ja/tai opintoja esimerkiksi nuoriso-ohjaajan opinnoista;
  • Hyviä vuorovaikutustaitoja;
  • Omatoimisuutta ja vastuullisuutta toimia muuttuvissa tilanteissa;
  • Huumorintajua toimia nuorten kanssa.

Paikka täytetään heti sopivan henkilön löydyttyä ja kestää elokuun loppuun.

Hae meille kesän mukavimpaan kesätyöhön sähköpostilla:
jenni.juvonen@somaliliitto.fi

Seitsemän väitettä ja faktaa pakolaiskiintiöstä

Pakolaiskiintiötä voi kasvattaa vasta kun turvapaikanhakijatilanne on hallinnassa.

Epätosi. Pakolaiskiintiön koko ja turvapaikanhakijoiden määrä eivät sulje toisiaan pois, vaan kyse on kahdesta rinnakkaisesta järjestelmästä. Kiintiössä vastaanotetaan pakolaisia suoraan leireiltä. Heillä on jo Suomeen muuttaessaan pakolaisasema. Turvapaikanhakijat hakeutuvat itse maahan ja hakevat kansainvälistä suojelua. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, ja suojelun tarve arvioidaan turvapaikkaprosessissa. Esimerkiksi Ruotsiin on vuosia saapunut suhteellisesti eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa, siitä huolimatta maa korottaa pakolaiskiintiönsä 5000 henkilöön ensi vuonna.

Pakolaiskiintiön kautta autetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia.

Tosi. Pakolaiskiintiöön valitaan henkilöitä, joille paluu kotimaahan tai pysyvä asettuminen oleskelumaahan ei ole vaihtoehto. Kiintiöön valittavilla ihmisillä ei välttämättä ole resursseja tai mahdollisuutta lähteä itsenäisesti hakemaan turvapaikkaa. Usein ainoa vaihtoehto on odottaa pakolaisleirillä. Kiintiöön valittavat pakolaiset tarvitsevat esimerkiksi terveydentilansa tai muun yksilöllisen syyn vuoksi erityistä apua. Uudelleensijoitukseen valitaan muun muassa vammaisia, sairaita, kidutettuja, yksinhuoltajia, väkivaltaa kokeneita naisia ja lapsia. Pitkittyneiden konfliktien seurauksena monet ovat joutuneet elämään väliaikaiseksi tarkoitetuilla leireillä jopa vuosikymmeniä.

Kuntapaikkojen puute on este pakolaiskiintiön korottamiselle.

Epätosi. Kuntapaikkojen puutetta on käytetty yhtenä perusteluna sille, että kiintiötä ei voida nostaa. Kunnat ovat tänä ja viime vuonna tarjonneet ennätyksellisen määrän kuntapaikkoja, ja pääsy pakolaisleireiltä kuntiin on nopeutunut. Kuntapaikoista on silti yhä pulaa, sillä niitä tarvitsevat myös myönteisen oleskelulupapäätöksen turvapaikkahakemukseensa saaneet ihmiset vastaanottokeskuksissa. Amnestyn kuntavaalikampanjassa yli 2100 ehdokasta sitoutui tarjoamaan kuntapaikkoja kotikunnassaan.

Kiintiön kautta Suomeen tulee terroristeja.

Epätosi. Pakolaiskiintiöön valittavat henkilöt ovat käyneet läpi perusteellisen valintaprosessin. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR haastattelee pakolaiset, ja esittää Suomelle listan kiintiöön valittavista henkilöistä. Tämän jälkeen Suomen viranomaiset, yleensä ELY-keskus, maahanmuuttovirasto ja suojelupoliisi, tekevät valintamatkan pakolaisleirille ja haastattelevat henkilökohtaisesti kiintiöön valittavat henkilöt. Muun muassa suojelupoliisi tutkii henkilöiden taustat.

Kaikkia ei kuitenkaan voi pelastaa, turha auttaa ketään.

Epätosi. Jokaisen pakolaisen takana on oma tarina, ja jokaisen paon taustalla oma syy. Jokainen pakolainen on joutunut tekemään vaikean päätöksen jättää kaiken taaksensa ja paeta tuntemattomaan. Jos voimme helpottaa yhden ihmisen elämää, miksemme tekisi sitä?

Pakolaisia pitää auttaa siellä missä he ovat. Meille ei enää mahdu.

Epätosi. Lähes yhdeksän kymmenestä pakolaisesta on kehitysmaissa. Yli puolet maailman pakolaisista on vain kymmenessä maassa, joista yksikään ei ole kehittynyt maa. Vauraiden maiden on osallistuttava vastuunjakoon. Suomi muiden EU-maiden kanssa on leikannut kehitysyhteistyöstä, jolla sekä puututaan pakolaisuuden syihin että tuetaan leireillä eläviä pakolaisia.

Suomi on laskenut pakolaiskiintiötään, vaikka maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan.

Tosi. Suomi nosti pakolaiskiintiötään vuosille 2014 ja 2015, jolloin vastaanotettiin 1050 henkilöä kiintiön kautta. Suomi halusi päätöksellään osoittaa tukensa Syyrian vaikealle tilanteelle. Maailmassa on edelleen enemmän pakolaisia kuin koskaan. Yli viisi miljoonaa syyrialaista on joutunut pakenemaan kotimaastaan. Tästä huolimatta Suomi laski pakolaiskiintiönsä takaisin 750 henkilöön viime vuonna.

Allekirjoita vetoomus:

Tarjotaan turvaa – nostetaan pakolaiskiintiö


Blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen somalialaisten liiton virallista linjaa. Kirjoitus julkaistu myös muualla.

EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) astuu voimaan tänään

Kaikki ovat varmasti tähän mennessä kuulleet puhuttavan EU:n uudesta tietosuoja-asetuksesta. Mekin olemme ottaneet asetukset huomioon ja olemme päivittäneet tietosuojaamme asetuksen mukaiseksi. Päivitetyn tietosuojaselosteen pääset lukemaan tästä. Kysymyksiä voit lähettää liiton puheenjohtajalle somaliliitto@somaliliitto.fi.

Asetuksen voimaan tulon vuoksi tarvitsemme jokaiselta uutiskirjeen tilaajalta hyväksynnän kirjeen vastaanottamiselle jatkossa. Pyydämme siis kaikkia vahvistamaan uutiskirjeen tilauksensa viimeisen uutiskirjeen linkin kautta. Meille on tärkeää pitää tietosi suojattuna eikä tietojasi koskaan myydä eteenpäin. Pidetään yhteyttä!

Ramadan – mitä se oikein tarkoittaa?

Huomenna 17. toukokuuta alkaa muslimien ramadan. Se tarkoittaa sitä, ettei auringon nousun ja laskun välissä saa juoda eikä syödä mitään. Ei ottaa yhtä kulausta vettä, tai edes pureskella purukumia. Kokit eivät voi maistaa valmistamaansa ruokaa ravintoloissaan. Ramadanin tarkoitus on lisätä empatiaa köyhiä ja nälkäisiä kohtaan, asettumalla fyysisesti heidän osaansa kuukauden ajaksi. Tämä on mielestäni hyvin konkreettinen tapa osoittaa uskoaan ja todella tuntea se, mitä maailman nälkäiset ja vähäosaiset joutuvat kokemaan. Tämän on pakko lisätä myötätuntoa muita kohtaan; sen sijaan että vain puhuttaisiin näläntunteesta, se koetaan omalla kohdalla.

Näin uskonnon ulkopuolisena olen ihmetellyt ja kysellyt kaikkea maan ja taivaan väliltä ramadanista. Mitä sitten tehdään, jos asutaan esimerkiksi pohjoisessa, jossa aurinko ei laske kuin muutamaksi tunniksi? Helsinginkin alkukesä on valoa tulvillaan, helpompaa olisi tietysti viettää paastoa marraskuun hämäryydessä. Mutta ramadankuukausi lasketaan aina hijra-kalenterin mukaisesti 9. kuukaudeksi, ja joskus se sattuu vuoden aurinkoisimpaan aikaan. Niin, ja pohjoisessa voidaan oppia ottaa Mekasta, tai lähimmästä suuresta muslimikaupungista.

Lapsia ei velvoiteta paastoamaan, eikä sairaita tai raskaana olevia naisia. Jokainen tekee juuri niin kuin itselleen parhaaksi näkee. Lapsia kannustetaan kokeilemaan yhden tai kahden päivän paastoa, ja yllättävän nopeasti siihen pystyy jo varhaisteini-iässä. Paastoa ei juuri jouduta keskeyttämään, mutta jos niin käy, ei sekään ole maailmanloppu. Miksi paastoa pidetään sitten niin ihmeellisenä, ja jopa terveydelle vaarallisena? Uskon, että se johtuu jokaisen ihmisen omasta mukavuudenhalustaan. Työkaverini sanoin ramadanin noudattaminen ei voi olla terveydelle haitallista, koska sitä on noudatettu jo satojen vuosien ajan, kymmenien miljoonien ihmisten kohdalla. Sen on todistettu jopa olevan hyväksi terveydelle. Ja ei ramadan mitään pelkkää kieltäytymistä tai kurjuutta ole; iltaisin auringon laskeuduttua, koko perhe kerääntyy yhteisille iftar-aterioille. Ja emme voi unohtaa ramadanin päättävää Eid-juhlaa!

Hyvää ramadania kaikille!

Jenni Juvonen, Suomen somalialaisten liiton SORA -hankkeen koordinaattori


Blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen somalialaisten liiton virallista linjaa.