Hilma auttaa vammaisia ja pitkäaikaissairaita maahanmuuttajia

Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma on STEA:n rahoituksella toimiva, voittoa tavoittamaton järjestö, joka neuvoo ja auttaa Suomessa asuvia, vammaisia ja pitkäaikaissairaita maahanmuuttajia. Suuri osa työstämme koostuu asiakasneuvonnasta, mutta toimintaan kuuluu paljon muutakin. Asiakasneuvonnan lisäksi Hilma tekee aktiivisesti verkosto- ja yhteistyötä eri tahojen kanssa, mm. korkeakoulujen kanssa. Yhteistyön tuloksena voi syntyä esimerkiksi opiskelijoiden tuottamia lopputöitä.

Joulukuussa 2016 Laurean ammattikorkeakoulusta valmistunut Jenny Starck teki Hilmalle opinnäytetyön englanniksi aiheesta “Somalian families’ views on disabled children and Finnish health care services”. Opinnäytetyön voi lukea osoitteesta: https://www.theseus.fi/handle/10024/120307

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Suomessa asuvien somalitaustaisten vanhempien kokemuksia heidän erityislapsensa hoidosta ja kuntoutuksesta Suomen terveydenhuollossa ja löytää mahdollisia kehittämisideoita hoito- ja kuntoutuspalveluihin. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin somalivanhempien kokemuksia kulttuuristen näkökohtien huomioimisesta Suomen terveydenhuollossa sekä sitä, mitä vammaisuudesta ajatellaan somalikulttuurissa. Opinnäytetyöhön haastateltiin neljää vanhempaa, joilla on erityistä tukea tarvitseva lapsi. Tuloksia lukiessa onkin hyvä huomioida, että kyseessä on tapaustutkimus.

Tutkimustulokset osoittivat, että Suomessa asuvat somalitaustaiset vanhemmat kokevat Suomen terveydenhuollon palvelut erittäin hyväksi ja henkilökunnan ammattitaitoiseksi. Heidän mielestä terveydenhuollon henkilökunta on kunnioittanut kulttuuria ja tulkkeja on käytetty aina tarvittaessa.

Vaikka tutkimukseen osallistuneet vanhemmat kokevat vammaisten lastensa terveyspalvelut hyviksi, myös kehittämisehdotuksia nousi esiin. Vanhemmat tuovat esiin kaipaavansa enemmän, erityisesti suullista, tiedotusta mm. Suomen terveydenhuollosta sekä erilaisista lasten kehitykseen liittyvistä pulmista ja niiden hoitomahdollisuuksista. Tutkimusta tehdessä ja haastatteluista on myös tullut esiin kuinka vammaisuus koetaan hyvin häpeälliseksi ja arkaluontoiseksi asiaksi somalikulttuurissa.

Vammaisuuden tuoma häpeä on asia, jota kohtaamme myös asiakastyössämme Hilmalla, oli kyseessä sitten somali- tai muun taustaiset asiakkaat. Eriävät vammaiskäsitykset ja tiedon puute voivat tuoda oman haasteensa asiakastapaamisessa silloin, jos esimerkiksi käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja itsenäisen elämisen mahdollistamiseksi ja arjen helpottamiseksi. Tämän kaltaiset opinnäytetyöt ovat tärkeä lisä työmme kautta kertyneeseen tietoon ja kokemukseen siitä, millaisena osa asiakkaistamme voi vammaisuuden kokea ja minkä takia. Yhdistetyn tiedon ja kokemuksen avulla pystymme kehittämään asiakaspalveluamme sekä tiedotustapaamme asiakkaillemme sopivammaksi sekä vähentämään vammaisuuden stigmaa.

Eeva Airikkala, Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman koordinaattori


Blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen somalialaisten liiton virallista linjaa.

Kesätyöseteli

Kesätyöseteli on useimmiten nuorille tarkoitettu kesätyötuki. Kesätyösetelin tarkoitus on se, että kunta maksaa työntekijän palkan. Kesätyösetelin arvo vaihtelee riippuen paikkakunnasta. Vantaalla setelin arvo on 400 euroa. Niitä on rajallinen määrä, ja niitä myönnetään hakemuksen saapumisjärjestyksen mukaisesti. Helsingissä setelin arvo on 300 euroa. Seteleitä on jaossa iso määrä. Porvoossa setelin arvo on 250 euroa.

Kesätyöseteliä voi kysyä koululta. Jos haluaisi sellaisen, pitäisi kysyä oppilasohjaajalta. Kesätyöseteliä voi käyttää vain kerran kesän aikana.

Kesätyösetelillä pääsee töihin

  • yrityksiin
  • yhdistyksiin
  • järjestöihin
  • säätiöihin
  • seuroihin

Sillä ei pääse töihin

  • kaupungille
  • kunnalle
  • valtiolle
  • yksityishenkilölle

”Hei! Minun nimeni on Mohamed. Haettuani kesätöitä haluamaani työpaikkaan, minulta pyydettiin kesätyöseteliä. Minä en tiennyt mikä se oli silloin, ja minulle kerrottiin, että sellaisen voisi saada oman koulunsa oppilasohjaajalta. Seuraavana päivänä menin koulun ruokavälitunnin aikana pyytämään kesätyöseteliä opolta. Hän ei edes kysellyt kysymyksiä. Hän antoi lomakkeen, ja toivotti onnea työn suhteen. Minulla ei ole mitään negatiivista sanottavaa kesätyösetelistä. Se on aika kätevä.”

”Moi! Minun nimeni on Mahad. Kuulin tästä työpaikasta minun äidiltäni. Minulle sanottiin että jos minulla olisi kesätyöseteli, minä saisin työpaikan. Menin pyytämään kouluni oppilasohjaajalta lomaketta. Menin takaisin työpaikalle lomakkeen kanssa ja sain työpaikan. Minun mielestäni kesätyösetelit ovat erittäin hyödyllisiä. Niillä saa helpommin työpaikan. ”

Kirjoittajat ovat 9-luokkalaisia poikia, jotka olivat liitolla kesätöissä.


Blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen somalialaisten liiton virallista linjaa.

”Olen todella kiitollinen Suomelle”

Rita Kostamasta tuli pakolainen, kun hänen synnyinmaassaan Ruandassa alkoi kansanmurha. Suomen pakolaiskiintiöön pääseminen palautti hänen uskonsa elämään.

Rita Kostama

”Monet pakolaiset joutuvat myymään koko omaisuutensa, jättämään perheensä ja lähtemään vaaralliseen matkaan esimerkiksi Välimeren ylitykseen salakuljettajien avulla saadakseen turvallisemman paikan elää.

Oma elämäni pakolaisena oli ahdistavaa. Nuorena tyttönä ja ilman vanhempiani jouduin elämään monessa maassa epävarmuudessa ja pelossa, rahattomana ja paperittomana neljä vuotta vailla tietoa tulevaisuudesta. Minun piti vain odottaa ja odottaa, sillä en tiennyt yhtään, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Välillä minusta tuntui, etten ole mitään. Että minulla ei ole edes oikeutta elää. Oli surullista, kun yritin monesti saada virallista pakolaisstatusta, mutta tuntui, että vain muut ympärillä saivat sen.

Sinä päivänä, kun kuulin pääseväni Suomeen, tuntui ensin epätodellisen mahtavalta! Oli henkisestikin valtavan tärkeää, että minut tunnustettiin ja että saisin nyt uuden turvallisen kotimaan. Tuntui, että sain elämäni takaisin.

Suomeen pääseminen merkitsi minulle mahdollisuutta uuden elämän aloittamiseen. Suomesta tulikin minulle hyvä kotimaa, missä sain jälleen tuntea olevani turvassa. Vihdoin toivoni koulutuksen jatkamiseen ja uran luomiseen palasi.

Suomessa sain koulutuksen, työpaikan, perustin perheen ja lopulta oman yrityksen. Sittemmin minusta on tullut jopa kaupunginvaltuutettu. Olen todella kiitollinen Suomelle.

Pakolaiskiintiön nostaminen antaisi monille hädässä oleville pakolaisille mahdollisuuden tulla Suomeen turvallisesti. Samalla se vähentäisi pakolaisten joutumista salakuljettajien ja ihmiskaupan uhreiksi.”

Rita Kostama
yrittäjä, kaupunginvaltuutettu, vuoden pakolaisnainen 2016


Blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen somalialaisten liiton virallista linjaa.
Kirjoitus on julkaistu myös muualla.

Yhteisöllisen Helsingin rakentaminen on oleellista radikalisaation torjumisessa

Muslimeihin ja muihin vähemmistöryhmiin kohdistuneet ennakkoasenteet ovat muuttuneet Suomessa selkeästi kireämpään suuntaan. Myös suoranainen vihapuhe on lisääntynyt sosiaalisessa mediassa. Tämä yhdistettynä heikompaan sosio-ekonomiseen asemaan, voi lisätä radikalisoitumisen riskiä huomattavasti. Social och kommunal högskolanin raportin mukaan Suomesta ISIS:n riveihin lähtijöiden ainoa yhdistävä motivoiva tekijä on ollut rasismin ja islamofobian kokemus.

Onkin siis tärkeää, että vihapuheeseen ja rasismiin puututaan. Suoranainen rasismin ja vihapuheen vastustaminen ei kuitenkaan ole välttämättä rakentavin tapa vaikuttaa tähän. Esimerkiksi Sini Perhon tekemän tutkimuksen mukaan Joensuun skininuorten kesken suvaitsevaisuus koettiin ylhäältä päin määrättynä ideologiana, jota piti vastustaa. Toisaalta puuttuminen suoraan rasistisiin henkilöihin voi sataa heidän laariinsa ja lisätä heidän kannatustaan, kuten politiikan tutkija Niko Hatakka varoittaa. Tulisikin erottaa toisistaan arjen rasismi ja poliittisessa retoriikassa viljelty monitulkintainen puhe. N-sanan käyttöä ja selkeän rasistiseen kohteluun kadulla tai kaupan kassalla tulisi puuttua välittömästi vähintään osoittamalla tukensa rasistisen kohtelun uhrille. Netissä väittelyä selkeästi kantansa valinneen ja aktiivisen ”some –natsin” kanssa taas kannattaa välttää, hänen päänsä ei käänny, toisaalta Esa Henrik Holapan tapaus osoittaa, että näinkin voi käydä.

Yllämainittujen syiden takia nuorisoasiainkeskuksen SAFE STADI -hankkeessa on järjestetty työpajoja, joiden teemana ei ole vastustaa rasismia, vaan edistää yhdenvertaisuutta. Ja tämä tarkoittaa yhdenvertaisuutta kokonaisuudessaan eikä vain lain edessä. Tarkoituksena on edistää niitä asioita, jotka tuovat meitä yhteen, ei sitä mikä meitä erottaa. Helsingissä meitä yhdistää helsinkiläisyys, joka tarkoittaa, että helsinkiläisinä meillä on yhtäläiset oikeudet julkisiin palveluihin, tai ainakin pitäisi. Se tarkoittaa myös, että näemme toisemme yhdenvertaisina riippumatta edustamastamme uskonnosta, ihonväristä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai etnisestä taustasta. Rasismin vastustamisen sijaan pitäisikin lähteä rohkaisemaan ihmisiä tuomaan rohkeammin esille se, että enemmistö meistä näkee toisemme ensisijaisesti helsinkiläisinä, naapureina, työtovereina ja ennen kaikkea ihmisinä. Kun näemme toisemme näin, niin se myös lisää turvallisuutta, koska tuttua ihmistä emme pelkää.

Topias Suksi, Nuorisoasiainkeskuksen SAFE STADI -hankkeen projektikoordinaattori
Blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen somalialaisten liiton virallista linjaa.
Kirjoitus on julkaistu myös Safe Stadi -hankkeen blogissa.

Jatka lukemista →