Blogisarja: Somalian kansantarinat osa 3

Tässä blogisarjassa tutustutaan somalialaisiin kansantarinoihin. Tekstit ovat suomennettuja kirjasta Faaliyihii la bilkeyday, Sheekaxariirooyin Somaaliyeed / A Soothsayer Tested, Somali Folktales, jonka on kirjoittanut ja kääntänyt englanniksi G.L.Kapchits. Kirjaa voi lainata ainakin Helsingin kirjastosta.

Lue tästä osa 1 ja osa 2.

Somalialaisia kansantarinoita on kirjoitettuna kovin vähän, mutta joitakin julkaisuja löytyy jopa suomeksi.

Mies ja kanto – Nin iyo kurtun –kirjassa on myös somalialaisia tarinoita suomeksi ja somaliaksi.

Hattukauppias ja muita tarinoita Somaliasta –kirja on kaksikielinen ja se kertoo lapsille sopivia somalialaisia tarinoita suomeksi ja somaliaksi kuvitettuna.

Pidemmistä tarinoista on tehty myös tutkimusta ja kääntötyötä mm. opinnäytetyön muodossa, esim. Hibo Farah vuonna 2015 teki opinnäytetyön: Käännettyjä somalialaisia satuja ja äitien ajatuksia satujen merkityksestä lasten kehitykselle.

Kolme tyttöä

Eräänä päivänä kolme tyttöä lähti etsimään aviomiehiä ja useiden päivien jälkeen he saapuivat leiriin, jossa oli monta naimatonta poikaa. Tytöille annettiin suojaa ja pässi teurastettiin heidän ruoakseen.

 

Myöhemmin samana päivänä lautasellinen kuumaa lihaa asetettiin tyttöjen eteen.

Yksi heistä otti palan lihaa ja poltti sormensa, mutta sanoi:

”Mitä kuumempaa ruokaa, sitä maukkaampaa se on.”

 

Toinen tyttö sanoi:

”Aletaan syömään – Kuolen nälkään pian.”

 

Mutta kolmas tyttö sanoi:

”Annetaan lihan jäähtyä ensin.”

 

Lähistöllä piileskelevät pojat kuulivat tyttöjen keskustelun ja tuomitsivat ensimmäisen tytön kärsimättömäksi, toinen tyttö oli ahne, mutta kolmas oli järkevä.

 

Viisas tyttö meni naimisiin rohkeimman pojan kanssa, mutta kahta muuta tyttöä kukaan ei huolinut.

Millaisia hyveitä naisilla tulisi olla, jotta he saisivat hyvän aviomiehen? Tässä tarinassa opetuksena on, ettei kärsimättömyys ja ahneus tuo mukanaan muuta kuin murhetta. Viisaus on hyve, jota arvostetaan ylitse muiden. Viisaat osaavat ajatella muidenkin etua ja asettaa esimerkiksi perheensä etusijalle.

Miten yksi mies pelotteli toista

Eräs mies päätti pelästyttää toisen miehen. ”Varo!” hän huusi, ”Saatan tuoda taivaan päällesi!”

”Jos teet niin, minä piiloudun.”

”Minne?”

”Samaan paikkaan kanssasi – sinunkin pitää piiloutua, eikö totta?”

Tämä viimeinen tarina on erilainen kaikista muista lukemistamme somalialaisista kansantarinoista, sillä se pilkkaa miehen ystävää hölmöydestä. Nokkelaksi sutjautukseksi tarkoitettu vitsi taivaan tuomisesta toisen miehen päälle kääntyy päälaelleen kun miehen ystävä hoksaa, ettei asiaa ole mietitty ihan loppuun asti. Sillä tottahan miehen pitäisi itsekin piiloutua tuodessaan taivaan alas ystävänsä päälle. Opetus on tässäkin tarinassa, sillä asiat pitäisi miettiä loppuun ennen kuin päästää sammakoita suustaan.

Kati, Suomen somalialaisten liiton tiedottaja


Blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen somalialaisten liiton virallista linjaa.

Blogisarja: Somalian kansantarinat osa 2

Tässä blogisarjassa tutustutaan somalialaisiin kansantarinoihin. Tekstit ovat suomennettuja kirjasta Faaliyihii la bilkeyday, Sheekaxariirooyin Somaaliyeed / A Soothsayer Tested, Somali Folktales, jonka on kirjoittanut ja kääntänyt englanniksi G.L.Kapchits. Kirjaa voi lainata ainakin Helsingin kirjastosta.

Lue tästä osa 1.

Somalitarinoita kerrotaan perinteisesti nuotion ääressä kodin edustalla pitkän päivän päätteeksi. Perheen yhteinen hetki askareiden jälkeen hämyisessä illassa tuo tarinankerrontaan oman ulottuvuutensa. Suomessa tällainen tarinahetki on hankalampi toteuttaa, mutta silti perheen yhtenäisyyttä voi korostaa tarinahetkissäkin. Nimenomaan tarinoiden lukeminen ääneen koko perheen kesken tuo nykyperheiden kiireiseen arkeen pienen yhteisen rauhoittumisen hetken, jossa suullinen kansanperinne saa jatkoa.

 

Valinta

Nomadi-leiriin hyökkäsi aseistautunut osasto ja sotilaat tappoivat ihmiset ja ryöstivät heidän karjansa. Hyökkäyksestä selvisivät vain yksi nainen, hänen veljensä, poikansa ja aviomiehensä, jotka olivat olleet poissa leiristä. Mutta sotilaat kohtasivat nämä ihmiset ja ottivat heidät kiinni. Sotilaat halusivat tappaa kaikki, mutta heidän johtajansa sanoi:

 

”Tappakaa vain miehet. Antakaa naisen mennä minne haluaa.”

 

Nainen itki:

 

”Päästä heidätkin menemään, oi johtaja! He ovat minun veljeni, aviomieheni ja poikani. Jos tapat heidät, meidän klaanimme kuolee pois.”

”Heidät on pakko tappaa!”

 

Nainen putosi polvilleen johtajan eteen ja anoi armoa.

 

”Hyvä on,” johtaja sanoi, ”ota heistä yksi ja mene pois.”

”Vapauta heidät kaikki!”

”Vain yksi. Valitse nopeasti. Onko se poikasi?”

 

Nainen ei vastannut.

 

”Aviomiehesi?”

 

Nainen pysyi hiljaa.

 

”Veljesi?”

”Kyllä,” nainen sanoi, ”vapauta veljeni.”

”Oletko järjissäsi?” huudahti johtaja. ”Entä sinun poikasi ja aviomiehesi? Sinä tiedät, että me tapamme heidät!”

”Minä voin saada uuden pojan ja uuden aviomiehen,” sanoi nainen, ”mutta uusia veljiä en voi enää koskaan saada. Veli syntyy äidin kohdusta, mutta äitimme on kuollut. Vapauta veljeni, oi johtaja!”

 

Johtaja oli niin ällistynyt naisen viisaudesta, että hän päästi kaikki kolme vapaaksi.

Tämä raadollinen tarina on yllättävä ja samalla hyvin opettava. Ensisilmäyksellä tästä tarinasta on vaikea löytää sitä opetusta, mutta pidemmällä pohtimisella sekin sieltä löytyy.

Tarinassa on asetelma, jossa on hyvä ja paha vastakkain. Nainen ja sotilaiden johtaja. Hädän hetkellä nainen järkeili valintaansa ja päätyi pelastamaan veljensä, koska uusia veljiä hän ei voinut saada, sillä heidän äitinsä oli kuollut. Perhesiteet omaan veljeen olivat niin suuret, että nainen oli valmis uhraamaan puolisonsa ja poikansa veljensä puolesta. Tämä viisaus ja suvun ja klaanin jatkumisen varmistaminen oli sotilaiden johtajalle niin ällistyttävää, että hän päästi kaikki kolme vapaaksi.

Opetus tässä tarinassa tulee siitä, että vaikka johtaja oli tiukka ja varma päätöksestään tappaa kaksi vangittua, hän kuitenkin armahti kaikki vangit naisen viisauden vuoksi. Aina kannattaa kuunnella loppuun kaikki perustelut, sillä jokin perustelu voi olla sinulle silmiä avartavaa. Ajattele perheesi parasta ja ole ennakkoluuloton.

Seuraavassa osassa opitaan hyveistä ja pilkataan naapuria.

Kati, Suomen somalialaisten liiton tiedottaja


Blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen somalialaisten liiton virallista linjaa.

Blogisarja: Somalian kansantarinat osa 1

Tässä blogisarjassa tutustutaan somalialaisiin kansantarinoihin. Tekstit ovat suomennettuja kirjasta Faaliyihii la bilkeyday, Sheekaxariirooyin Somaaliyeed / A Soothsayer Tested, Somali Folktales, jonka on kirjoittanut ja kääntänyt englanniksi G.L.Kapchits. Kirjaa voi lainata ainakin Helsingin kirjastosta.

Somalialaisissa kansantarinoissa keskiössä ovat opetukset ja viisaudet. Suullinen kertomaperinne on vahva Somaliassa ja vain pieni osa kansantarinoista on kirjoitetussa muodossa. Sadut eivät ole tarkoitettuja vain lapsille, vaan tarinat ovat suosittuja myös aikuisten keskuudessa, sillä tarinamuodossa kerrottu viesti ei ole kuulijalle liian suoraviivaista tai räikeää.

Satujen kautta pyritään välittämään eteenpäin myös moraalisia oppeja. Yhteisöllisyys on somalialaisten keskuudessa itsestäänselvyys ja tarinankerrontakin tähtää osittain siihen, että yhteisö muodostaa yhteiset säännöt, joita kaikki noudattavat. Sosiaalinen eriarvoisuus, ystävyyssuhteiden kunnioitus ja rohkeus ovat myös teemoja, jotka nousevat esille somalitarinoissa.

Kilpikonnan kuori

Muinaisina aikoina kilpikonnalla ei ollut kuorta. Eräänä iltana sakaali saapui kilpikonnan luo ja sanoi:

 

”Pedot ovat pitäneet kokouksen ja he ovat päättäneet, että aamunkoitteessa perheeni syö sinut.”

”Oliko Allah läsnä kokouksessa, jossa käännyitte minua vastaan?” kysyi kilpikonna.

”Ei!” sanoi sakaali.

”Sitten mitään ei tule tapahtumaan.” sanoi kilpikonna.

 

Aamunkoitteessa sakaalit tulivat kilpikonnan luo ja näkivät, että iso kuori oli suojannut kilpikonnan vartalon.

Ensimmäisessä tarinassa opetus kerrotaan eläinsadun kautta. Kilpikonnalla on vahva usko Allahiin, jonka se uskoo auttavan hänet pulasta. Luottamus Kilpikonnalla on vahva, kun taas Sakaali ei usko Allahiin, vaan ajattelee saavansa helpon aamiaisen Kilpikonnasta. Aamulla Kilpikonnalle oli kasvanut vahva kuori, jota Sakaalit eivät pysty rikkomaan ja näin usko Allahiin toi Kilpikonnalle turvaa.

Vain pikkusormi on jäljellä

Arraweelolla oli tapana kylpeä kaivossa. Tämä kaivo oli ainoa maassa ja ihmiset tulivat hyvin syrjäisiltä alueilta juomaan kaivon vettä ja juottamaan heidän karjaansa. Arraweelolla oli tapana istua kaivossa useita päiviä.

 

Eräänä päivänä joukko ihmisiä saapui kaivolle kamelikaravaaninsa kanssa. Kamelit eivät olleet juoneet 90:een päivään. Samaan aikaan Arraweelo oli kylpemässä, joten ihmiset istuivat kaivon viereen odottamaan. Useita päiviä kului, mutta Arraweelo vain istui kylvyssä, joten ihmiset sanoivat hänelle:

 

”Ei mene enää kauaa, että kamelimme kuolevat – anna meidän juottaa ne!”

”Olen kohta valmis – vain pikkusormi on jäljellä.” vastasi kuningatar.

 

Mutta kun hän pesi pikkusormeaan, moni kameleista kuoli janoon.

Tarinan opetus on selkeä ja suoraviivainen. Kuningatar Arraweelo oli pikkumainen ja itsekäs. Muut ihmiset silti kunnioittivat häntä ja hoputtivat kuningatarta vasta äärimmäisen hädän hetkellä. Kuningatar ei kuitenkaan välittänyt pyynnöistä, joten kamelit kuolivat janoon. Opetuksena tarinalla on: älä ole itsekäs, vaan ajattele aina yhteisösi parasta. Kameleista olisi saatu paljon hyötyjä yhteisölle, mutta koska ne menetettiin koko yhteisö joutui suurempaan pulaan.

Seuraavassa osassa tehdään vaikea valinta.

Kati, Suomen somalialaisten liiton tiedottaja


Blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen somalialaisten liiton virallista linjaa.

Hilma auttaa vammaisia ja pitkäaikaissairaita maahanmuuttajia

Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma on STEA:n rahoituksella toimiva, voittoa tavoittamaton järjestö, joka neuvoo ja auttaa Suomessa asuvia, vammaisia ja pitkäaikaissairaita maahanmuuttajia. Suuri osa työstämme koostuu asiakasneuvonnasta, mutta toimintaan kuuluu paljon muutakin. Asiakasneuvonnan lisäksi Hilma tekee aktiivisesti verkosto- ja yhteistyötä eri tahojen kanssa, mm. korkeakoulujen kanssa. Yhteistyön tuloksena voi syntyä esimerkiksi opiskelijoiden tuottamia lopputöitä.

Joulukuussa 2016 Laurean ammattikorkeakoulusta valmistunut Jenny Starck teki Hilmalle opinnäytetyön englanniksi aiheesta ”Somalian families’ views on disabled children and Finnish health care services”. Opinnäytetyön voi lukea osoitteesta: https://www.theseus.fi/handle/10024/120307

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Suomessa asuvien somalitaustaisten vanhempien kokemuksia heidän erityislapsensa hoidosta ja kuntoutuksesta Suomen terveydenhuollossa ja löytää mahdollisia kehittämisideoita hoito- ja kuntoutuspalveluihin. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin somalivanhempien kokemuksia kulttuuristen näkökohtien huomioimisesta Suomen terveydenhuollossa sekä sitä, mitä vammaisuudesta ajatellaan somalikulttuurissa. Opinnäytetyöhön haastateltiin neljää vanhempaa, joilla on erityistä tukea tarvitseva lapsi. Tuloksia lukiessa onkin hyvä huomioida, että kyseessä on tapaustutkimus.

Tutkimustulokset osoittivat, että Suomessa asuvat somalitaustaiset vanhemmat kokevat Suomen terveydenhuollon palvelut erittäin hyväksi ja henkilökunnan ammattitaitoiseksi. Heidän mielestä terveydenhuollon henkilökunta on kunnioittanut kulttuuria ja tulkkeja on käytetty aina tarvittaessa.

Vaikka tutkimukseen osallistuneet vanhemmat kokevat vammaisten lastensa terveyspalvelut hyviksi, myös kehittämisehdotuksia nousi esiin. Vanhemmat tuovat esiin kaipaavansa enemmän, erityisesti suullista, tiedotusta mm. Suomen terveydenhuollosta sekä erilaisista lasten kehitykseen liittyvistä pulmista ja niiden hoitomahdollisuuksista. Tutkimusta tehdessä ja haastatteluista on myös tullut esiin kuinka vammaisuus koetaan hyvin häpeälliseksi ja arkaluontoiseksi asiaksi somalikulttuurissa.

Vammaisuuden tuoma häpeä on asia, jota kohtaamme myös asiakastyössämme Hilmalla, oli kyseessä sitten somali- tai muun taustaiset asiakkaat. Eriävät vammaiskäsitykset ja tiedon puute voivat tuoda oman haasteensa asiakastapaamisessa silloin, jos esimerkiksi käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja itsenäisen elämisen mahdollistamiseksi ja arjen helpottamiseksi. Tämän kaltaiset opinnäytetyöt ovat tärkeä lisä työmme kautta kertyneeseen tietoon ja kokemukseen siitä, millaisena osa asiakkaistamme voi vammaisuuden kokea ja minkä takia. Yhdistetyn tiedon ja kokemuksen avulla pystymme kehittämään asiakaspalveluamme sekä tiedotustapaamme asiakkaillemme sopivammaksi sekä vähentämään vammaisuuden stigmaa.

Eeva Airikkala, Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman koordinaattori


Blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen somalialaisten liiton virallista linjaa.