”Olen todella kiitollinen Suomelle”

Rita Kostamasta tuli pakolainen, kun hänen synnyinmaassaan Ruandassa alkoi kansanmurha. Suomen pakolaiskiintiöön pääseminen palautti hänen uskonsa elämään.

Rita Kostama

”Monet pakolaiset joutuvat myymään koko omaisuutensa, jättämään perheensä ja lähtemään vaaralliseen matkaan esimerkiksi Välimeren ylitykseen salakuljettajien avulla saadakseen turvallisemman paikan elää.

Oma elämäni pakolaisena oli ahdistavaa. Nuorena tyttönä ja ilman vanhempiani jouduin elämään monessa maassa epävarmuudessa ja pelossa, rahattomana ja paperittomana neljä vuotta vailla tietoa tulevaisuudesta. Minun piti vain odottaa ja odottaa, sillä en tiennyt yhtään, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Välillä minusta tuntui, etten ole mitään. Että minulla ei ole edes oikeutta elää. Oli surullista, kun yritin monesti saada virallista pakolaisstatusta, mutta tuntui, että vain muut ympärillä saivat sen.

Sinä päivänä, kun kuulin pääseväni Suomeen, tuntui ensin epätodellisen mahtavalta! Oli henkisestikin valtavan tärkeää, että minut tunnustettiin ja että saisin nyt uuden turvallisen kotimaan. Tuntui, että sain elämäni takaisin.

Suomeen pääseminen merkitsi minulle mahdollisuutta uuden elämän aloittamiseen. Suomesta tulikin minulle hyvä kotimaa, missä sain jälleen tuntea olevani turvassa. Vihdoin toivoni koulutuksen jatkamiseen ja uran luomiseen palasi.

Suomessa sain koulutuksen, työpaikan, perustin perheen ja lopulta oman yrityksen. Sittemmin minusta on tullut jopa kaupunginvaltuutettu. Olen todella kiitollinen Suomelle.

Pakolaiskiintiön nostaminen antaisi monille hädässä oleville pakolaisille mahdollisuuden tulla Suomeen turvallisesti. Samalla se vähentäisi pakolaisten joutumista salakuljettajien ja ihmiskaupan uhreiksi.”

Rita Kostama
yrittäjä, kaupunginvaltuutettu, vuoden pakolaisnainen 2016


Blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen somalialaisten liiton virallista linjaa.
Kirjoitus on julkaistu myös muualla.

Yhteisöllisen Helsingin rakentaminen on oleellista radikalisaation torjumisessa

Muslimeihin ja muihin vähemmistöryhmiin kohdistuneet ennakkoasenteet ovat muuttuneet Suomessa selkeästi kireämpään suuntaan. Myös suoranainen vihapuhe on lisääntynyt sosiaalisessa mediassa. Tämä yhdistettynä heikompaan sosio-ekonomiseen asemaan, voi lisätä radikalisoitumisen riskiä huomattavasti. Social och kommunal högskolanin raportin mukaan Suomesta ISIS:n riveihin lähtijöiden ainoa yhdistävä motivoiva tekijä on ollut rasismin ja islamofobian kokemus.

Onkin siis tärkeää, että vihapuheeseen ja rasismiin puututaan. Suoranainen rasismin ja vihapuheen vastustaminen ei kuitenkaan ole välttämättä rakentavin tapa vaikuttaa tähän. Esimerkiksi Sini Perhon tekemän tutkimuksen mukaan Joensuun skininuorten kesken suvaitsevaisuus koettiin ylhäältä päin määrättynä ideologiana, jota piti vastustaa. Toisaalta puuttuminen suoraan rasistisiin henkilöihin voi sataa heidän laariinsa ja lisätä heidän kannatustaan, kuten politiikan tutkija Niko Hatakka varoittaa. Tulisikin erottaa toisistaan arjen rasismi ja poliittisessa retoriikassa viljelty monitulkintainen puhe. N-sanan käyttöä ja selkeän rasistiseen kohteluun kadulla tai kaupan kassalla tulisi puuttua välittömästi vähintään osoittamalla tukensa rasistisen kohtelun uhrille. Netissä väittelyä selkeästi kantansa valinneen ja aktiivisen ”some –natsin” kanssa taas kannattaa välttää, hänen päänsä ei käänny, toisaalta Esa Henrik Holapan tapaus osoittaa, että näinkin voi käydä.

Yllämainittujen syiden takia nuorisoasiainkeskuksen SAFE STADI -hankkeessa on järjestetty työpajoja, joiden teemana ei ole vastustaa rasismia, vaan edistää yhdenvertaisuutta. Ja tämä tarkoittaa yhdenvertaisuutta kokonaisuudessaan eikä vain lain edessä. Tarkoituksena on edistää niitä asioita, jotka tuovat meitä yhteen, ei sitä mikä meitä erottaa. Helsingissä meitä yhdistää helsinkiläisyys, joka tarkoittaa, että helsinkiläisinä meillä on yhtäläiset oikeudet julkisiin palveluihin, tai ainakin pitäisi. Se tarkoittaa myös, että näemme toisemme yhdenvertaisina riippumatta edustamastamme uskonnosta, ihonväristä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai etnisestä taustasta. Rasismin vastustamisen sijaan pitäisikin lähteä rohkaisemaan ihmisiä tuomaan rohkeammin esille se, että enemmistö meistä näkee toisemme ensisijaisesti helsinkiläisinä, naapureina, työtovereina ja ennen kaikkea ihmisinä. Kun näemme toisemme näin, niin se myös lisää turvallisuutta, koska tuttua ihmistä emme pelkää.

Topias Suksi, Nuorisoasiainkeskuksen SAFE STADI -hankkeen projektikoordinaattori
Blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen somalialaisten liiton virallista linjaa.
Kirjoitus on julkaistu myös Safe Stadi -hankkeen blogissa.

Jatka lukemista →

Syrjintä ja rasismi ei pitkälle kanna.

Sanoisit
Yhdenkin syyn
Rasistisiin syytöksiisi.
Jaksanko enää
Ikinä
Nousta?
Taivasko aukeaa?
Äidinkö taas nään?

Jossain kohdataan vihaa.
Aina jossain rakastetaan.

Rikkaus on
Antautua
Sellaisen matkaan, joka
Ihmetyttää,
Sävähdyttää,
Muttei
Ikinä syrji.

Ehkä sittenkin apua saa.
Ihmettelen maailmaa.

Pyörittelen silmiä
Ilkeille kommenteille
Taasko puolustan
Kulttuurini rikkauksia?
Ärsyttää.
Lohduksi ostan jäätelön.
Löntystän kohti
Etelää.

Kesätuuli puhaltaa,
Aurinko paistaa.
Nurmella makaan ja
Nauran.
Annan ilon tulla.

Kati, Suomen somalialaisten liiton tiedottaja

Blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen somalialaisten liiton virallista linjaa.

Tule ehdokkaaksi tai äänestä!

Suomalaisilla on perusoikeus olla ehdokkaana tai äänestää kaikissa demokraattisissa vaaleissa. Suomessa lähes jokainen voi äänestää kuntavaaleissa. Kaikki 18-vuotta täyttäneet saavat äänioikeuden omassa kunnassaan. Kuntavaalit järjestetään joka neljäs vuosi. Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut ja varavaltuutetut kaupunginvaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin.

Tulevat kuntavaalit huhtikuussa 2017 ovat täydessä vauhdissa somaliyhteisössä ympäri Suomen. Vaikka puolueet etsivät hyviä ehdokkaita edelleen, on muutamat somaliehdokkaat jo päässeet mukaan vaalikampanjaan. Jo kymmenkunta somaliehdokasta on rekisteröinyt ehdokkuutensa tuleviin kuntavaaleihin kaikista eduskannan puolueista pois lukien kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset.

Lähes kaikilla suomensomaleilla on äänioikeus kuntavaaleissa, mutta viime vaaleissa äänestysprosentti oli melko alhainen. Tämä näyttää olevan yhteinen ongelma kaikille maahanmuuttajille Suomessa. Maahanmuuttajien äänestysaktiivisuus kaikissa vaaleissa on hyvin marginaalinen. Esimerkiksi kuntavaalit vuonna 2012 keräsi uurnille vain 17 prosenttia maahanmuuttajista Helsingissä. Yleinen äänestysprosentti Helsingissä oli 57,4 prosenttia. Viime vuonna koko maan maahanmuuttajien joukosta kuitenkin somalit erottuivat, sillä se oli suurin äänestänyt maahanmuuttajaryhmä.

Suomensomalialaisten ehdokkaiden määrä on kasvanut verrattuna edellisiin kuntavaaleihin. Vuonna 2012 oli 10 suomensomalialaista ehdokasta ainoastaan Helsingin vaalipiirissä, joista vain yksi ehdokas valittiin kaupunginvaltuustoon. Siinä tilanteessa, että kaikki helsinkiläiset suomensomalit olisivat äänestäneet viime kuntavaaleissa, olisi kenties useampi ehdokas tullut valituksi kaupunginvaltuustoon. Suosittelen, että kaikki äänioikeutetut käyvät äänestämässä.

Ennakkoäänestys kuntavaaleissa järjestetään kotimaassa keskiviikosta tiistaihin 29.3. – 4.4.2017. Vaalipäivä on sunnuntaina 9.4.2017.

Kuntavaaleista voit lukea myös somaliksi vaalit.fi -sivustolta.

Arshe Said, Aalto-yliopiston tutkija, Suomen somalialaisten liiton puheenjohtaja. Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Suomen somalialaisten liiton uutiskirjeessä 1/2017

Blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen somalialaisten liiton virallista linjaa

Islamilaiset juhlat

Kohta on taas se aika vuodesta, kun kristillisessä maailmassa hiljennytään joulun viettoon. Muslimit eivät vietä joulua, mutta Islamissa on kaksi pääjuhlaa Eid al-fitr ja Eid al-adha. Eid tarkoittaa “onnen paluuta tai juhlailoa”. Paaston päätösjuhlaa, Eid al-Fitr, vietetään 1. päivänä Shawwal-kuuta, joka on paastokuukausi Ramadanin jälkeen ja Eid al-Adha, vietetään 10. päivänä Dhu-l-Hijjah-kuuta Mekan pyhiinvaellusmatkan eli Hajjin jälkeen.

Nämä kaksi juhlaa ovat jokaiselle muslimille ja koko yhteisölle kiittämisen ja iloitsemisen aikaa. Eid-al-Fitria vietetään Ramadan-paastokuukauden päättymisen johdosta ja Eid-al-Adhaa pyhiinvaellusmatkan päättymisen ja sen muistojen kunniaksi. Näiden juhlien ajankohdat Gregoriaanisessa kalenterissa siirtyvät joka vuosi 11 päivää aikaisemmin, sillä islamissa seurataan kuukalenteria.

Molemmat kaksi juhlapäivää alkavat yhteisellä rukouksella. Loppupäivä omistetaan almujen antamiselle ja ystävien ja sukulaisten luona vierailulle, vaihtaen tervehdyksiä ja lahjoja. Juhlat henkivät rauhaa ja anteeksiantamusta. Näissä tilanteissa tulee viimeistään unohtaa kaikki kauna ja erimielisuudet muita kohtaan. Juhlien aikaan uudistetaan suhteet muihin ihmisiin veljeyden hengessä.

Osman_blogi

 

 

 

Mohamed, Suomen somalialaisten liiton järjestökoordinaattori

Blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen somalialaisten liiton virallista linjaa.

Lähde: Islamopas.com