Arvioinnin ja seurannan vuosi

Eilen tapasimme Kuntoutussäätiön tiloissa Malminkartanossa iloisen joukon järjestöjä, jotka ovat päässeet mukaan ARTSI -toimintaan tänä vuonna. ARTSI -toiminnassa kehitetään järjestön arviointi- ja seurantakäytäntöjä seuraavan vuoden aikana. Pääsimme seuraavalle kaudelle mukaan ja tiedossa onkin työntäyteinen vuosi arvioinnin ja seurannan parissa!

Liitolla haasteita tuottavat mm. palautteiden keruu, sillä osalla neuvontapalvelussa asioivista ei ole esimerkiksi kirjoitus- tai lukutaitoa. ARTSI -toiminta auttaa meitä kehittämään jo olemassa olevia käytäntöjämme ja kehittämään seurantaa kattavammaksi. Tuloksena saamme käyttöömme entistä enemmän tilastotietoa mm. rahoittajiamme varten.

Aloitustilaisuus Kuntoutussäätiön tiloissa 12.6.2018

Mikä on ARTSI?

Kuntoutussäätiö tarjoaa sosiaali- ja terveysalan järjestöille tukea oman toiminnan systemaattiseen arviointiin ja kehittämiseen.

ARTSI-kehittämistyön aikana kullekin kohdejärjestölle räätälöidään näiden omia tarpeita palvelevat sekä rahoittajan tarpeet huomioivat työkalut ja mallit arviointi- ja seurantatiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen.

Tänä vuonna mukaan haki 44 järjestöä, joista mukaan pääsi 17.

ARTSI:n kehittämät työkalut arvioinnin kehittämiseen ovat kaikille avoimia. Tästä pääset tutustumaan oppaaseen ja malleihin.

Nuorten vapaa-ajan toimintaa SORA-hankkeessa

SORA-hankkeen nuorten vapaa-ajan toimintaa lisättiin entisestään viime vuoden marraskuussa, kun toimintaa ryhdyttiin järjestämään säännöllisesti kahdesti viikossa liiton tiloissa. Nuoria varten on varattu liiton iso sali, niin sanottu Nuorten tila, joka taipuu monenlaiseen aktiviteettiin nuorille.

Viikoittainen toiminta lähtikin pyörimään varsin mukavasti, ja jokaiselle kerralle osallistui paljon innostuneita ja idearikkaita nuoria.

Nuorille järjestettyä ohjattua toimintaa onkin ollut viimeisen seitsemän kuukauden aikana laidasta laitaan; niin leffa ja peli-iltoja, karaokea, väittelytilaisuuksia, tanssia, kulttuuria kuin leivontaa ja t-paitojen ja tote-kassien tuunausta on järjestetty. Myös erityinen talvijuhla järjestettiin ennen joululomia. Nuoret ovat olleet mukana suunnittelemassa toimintaa ja saaneet päättää säännöllisesti illan ohjelman.

Matematiikan tukiopetusryhmä 2017

Matematiikan tukiopetusryhmä 2017

Talvella käytiin porukan kanssa luistelemassa pariinkin otteeseen, ja myös hohtokeilaus on tullut testattua ja todettua mahtavaksi ajanvietteeksi. Tämän vuoden puolella ollaan keskusteltu uravalinnoista ja muista nuorten elämää koskettavista asioista, ja toukokuun 16. päivä vierailimme opastetulla vieraskäynnillä Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. Kevään muita isoja toimintoja oli yli-oppilaskokeiden valmennuskurssi ja diplomi-insinöörikokeiden valmennuskurssi liiton tiloissa. Toivottavasti kokeet sujuivat hyvin niihin osallistuneilta!

Kevät toi mukanaan festarifiilikset

Toukokuun lopussa osallistuimme Maailma Kylässä-tapahtumaan Helsingin Kaisapuistossa, johon olimme järjestäneet muun muassa paneelikeskustelun nuorten kohtaamasta vihapuheesta. Nuoret olivat itse miettineet tärkeimmät kysymykset, joihin keskustelupaneelin asiantuntijat vastasivat. Mukana paneelissa oli Helsingin Yliopiston vihapuhetutkija, Oikeusministeriön projektiasiantuntija yhdenvertaisuushankkeista ja poliisin ennalta ehkäisevistä toiminnoista. Paneelia veti työharjoittelijamme Asiya ja mukana keskustelemassa oli neljä nuorta Somaliliitosta ja yksi nuori Suomen Romaniyhdistys ry:ltä. Keskustelu oli varsin vilkasta, jopa siinä määrin että paneelin kesto ylittyi vartilla, mikä ei kyllä haitannut osallistujia yhtään! Kaikki mukana olleet kokivat aiheen hyvin ajankohtaiseksi ja keskustelun aiheesta hedelmälliseksi.

Maailma Kylässä-tapahtumassa oli myös mahdollisuus kokeilla hijab-huivia ja osallistua tietovisaan Somaliasta. Jaoimme Somaliliiton ja SORA-hankkeen esitteitä ja kerroimme toiminnastamme kiinnostuneille. Tapahtuma oli todella mukava ja onnistunut, ja odotamme innolla osallistumistamme ensi vuonna!

Tämän kesän nuorten toimintoja suunnitellaan juuri parasta aikaa. Ainakin suunnitelmissa on juhlistaa Ramadanin päättymistä Eid-juhlilla toimistolla. Kaikkea muutakin mukavaa on kehitteillä, kannattaa pysyä kuulolla ja seurata meitä Facebookissa, Twitterissä, Snapchatissa ja kotisivujen kautta!

Viime vuosi toi mukanaan uutta toimintaa ja näkyvyyttä

Vuoden 2017 toimintakertomus on hyväksytty valtuuston kevätkokouksessa.

Suomen somalialaisten liiton toimintakertomus vuodelta 2017.

Liiton puheenjohtaja Arshe Said kertoo tervehdyksessään viime vuodesta näin:

”Vuosi 2017 toi Suomen somalialaisten liitolle paljon uutta toimintaa ja uusia työntekijöitä. Valmiina töihin! -hanke oli suosittu ja SORA- hankkeen nuorten toiminta sai tuulta alleen niin nuorisovaihdon kuin nuorten oman vapaa-ajan toimintojen kehittyessä. Jäsenjärjestöjen määrä on lisääntynyt ja arvioimme kasvun jatkuvan vuonna 2018.

Liiton kansainvälinen toiminta lisääntyi vuonna 2017. Isännöimme tapahtumia, joissa saimme vieraaksemme mm. YK:n, UNCHR:n ja Somalian korkea-arvoisia edustajia. Liiton hallituksen jäsenet vierailivat Somalian pääkaupungissa Mogadishussa yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten somaliliittojen kanssa tarkoituksena selvittää Pohjoismaisen kulttuurikeskuksen perustamista Mogadishuun.

Olimme mukana monessa järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteisissä viestintä- ja vaikuttamis -kampanjoissa läpi vuoden. Pakolaiskiintiökampanja ja verenluovutus -kampanjamme olivat näkyvillä isosti myös lähettämissämme uutiskirjeissä vuonna 2017. Lisäksi keräsimme varoja kuivuuden uhreille Apua Somaliaan -kampanjalla kesällä. Kampanjan tuotot lahjoitimme lyhentämättöminä Somaliaan apua tarvitseville.”

Voit tutustua tästä linkistä vuoden 2017 toimintakertomukseemme (PDF).

Mikäli tietokoneessasi ei vielä ole PDF-lukuohjelmaa, voit ladata sellaisen ilmaiseksi suoraan Adobelta.

Tyttöjä uhkaa matka entiseen kotimaahan silvottavaksi koulujen loma-aikana

– Suomessa elää tuhansia naisia jotka on silvottu ja monia tyttöjä, jotka ovat vaarassa tulla silvotuksi. Nämä ovat meidän suomalaisia tyttöjä, täällä kasvaneita, mutta heidän kulttuuritaustaansa kuuluu silpominen ja sitä perinnettä pidetään yllä, Suomen World Visionin ohjelmajohtaja Annette Gothóni sanoo.

Maailmassa silvotaan YK:n mukaan noin kolme miljoonaa tyttöä ja naista joka vuosi. UNICEF arvioi, että maailmassa elää yli 200 miljoonaa naista ja tyttöä, joiden sukuelimet on silvottu. Suomessakin koulujen päättyminen aloittaa cutting seasonin, jolloin tyttöjä lähetetään kotimaihin silvottavaksi.

– Suomessa ei ole virallista tilastoa siitä, kuinka moni tyttö silvotaan, mutta keskusteluissa tulee selkeästi ilmi, että tapauksia on myös meillä ja että täältä myös lähetetään tyttöjä muualle silvottavaksi, Gothóni sanoo.

Suomen rikoslaissa silpominen luetaan törkeäksi pahoinpitelyksi, josta pitää tehdä ilmoitus poliisille. Silpominen rikkoo myös monia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, kuten YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, YK:n naisten kaikkinaisen syrjinnän vastaista CEDAW -sopimusta sekä Euroopan neuvoston Istanbulin sopimusta.

Mitä silpomisella tarkoitetaan?

Tyttöjen ja naisten silpomisella tarkoitetaan kaikkia kulttuurisista tai muista ei-hoidollisista syistä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy ulkoisten sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen muulla tavalla.

– Silpomiseen liittyy monenlaisia haittavaikutuksia. Tyttö saattaa jopa kuolla silpomiseen. Varsin moni silpominen tapahtuu hyvin alkeellisissa olosuhteissa ja välineillä, jotka eivät ole millään tavalla steriilejä, Gothóni kertoo.

Fyysisten seurausten (mm. repeytymiset, synnytystä haittaava arpikudos ja suunnaton kipu) lisäksi seurauksena on myös paljon psyykkisiä ongelmia, painajaisia ja traumoja.

Miksi silpomisperinnettä ylläpidetään?

Perinne elää erityisesti Afrikan, mutta myös Lähi-idän ja Aasian maissa eri etnisissä ja uskonnollisissa yhteisöissä, myös kristittyjen parissa.

Sukuelinten silpominen on vuosituhansia vanha käytäntö, jota mitään uskonto ei vaadi. Toisin kun usein luullaan, silpominen ei liity islamin uskoon, vaikka sillä usein perustellaan silpominen. Silpomista voidaan perustella niitä harjoittavissa yhteisöissä  myös mm. kulttuurisilla, moraalisilla, sosiaalisilla tai taloudellisilla syillä. Perustelut vaihtelevat maasta, alueesta ja kulttuurisesta taustasta riippuen. Silpomista voidaan pitää esimerkiksi edellytyksenä avioliitolle.

– Maahanmuuttajapoliitikot ja imaamit voisivat oikeasti vaikuttaa. Yhteisöjen johtohahmojen pitää tuomita silpominen yhteisöjen sisällä ja sanoa selkeästi: Tätä ei saa tapahtua, vaatii helsinkiläismies Yazin Isse.

 


Lähteet: ihmisoikeusliitto.fi ja Yle.fi

Moninaisen Suomen ilosanomaa jakamassa

Viime viikonloppuna 26.-27.5.2018 juhlittiin Helsingin Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla Maailma kylässä -tapahtumaa aurinkoisissa tunnelmissa. Moninainen Suomi -teltalla kokoontui monen yhdistyksen väkeä yhteisen asian puolesta.

Suomen somalialaisten liitto oli tänä vuonna toista kertaa mukana Maailma kylässä -tapahtumassa yhdessä Monihelin, Helsingin NMKY:n, Niceheartsin ja Suomen Romaniyhdistyksen kanssa.

Moninaisen Suomen -telttakonsepti kehittyi tänä vuonna entisestään ja lavalla nähtiin viikonlopun aikana monta paneelikeskustelua, tarinatuokioita ja mm. tietovisa romaneista. Lisäksi teltalla oli mahdollisuus kokeilla hijab -huiveja ja romanihametta.

”Oli aivan mahtavaa nähdä niin paljon kiinnostuneita ihmisiä teltassa seuraamassa järjestämäämme paneelikeskustelua nuorten kohtaamasta vihapuheesta. Aihe on todella tärkeä ja ajankohtainen, ja on hyvä, että siitä puhutaan yhdessä viranomaistahon kanssa”, sanoo SORA -hankkeen koordinaattori Jenni Juvonen.

Nuoret ja vihapuhe -paneeli keräsi katsojia

Teltta täyttyi festivaalivieraista, kun Suomen somalialaisten liiton pääohjelma pyörähti käyntiin lauantaina iltapäivällä. Nuoret ja vihapuhe -paneelikeskustelussa asiantuntijoina toimivat Oikeusministeriöstä Michaela Moua, Poliisin ennaltaestävän toiminnan konstaapeli Harri Soininen ja Helsingin yliopiston vihapuhetutkija Maria Vuorinen. Paneelissa olivat mukana myös nuoret kokemusasiantuntijat Marian Abdi, Ritvan Osman, Faisa Mahad, Anas Abduleja Leif Hagert. Paneelia moderoi liiton SORA -hankkeen harjoittelija Asiya Ahmed.

Paneelikeskustelu lähti käyntiin vihapuheen määrittelyllä. Asiantuntijat määrittivät vihapuheen ja viharikokset lakipykälin ja rasismin ja syrjinnän kautta. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että vihapuheen määrittäminen yksiselitteisesti on vaikeaa ja vihapuheen ja vihaisen puheen erottaminen on joskus hankalaa.

”Vihapuhe on kielteistä yleistämistä, joka tarkoittaa sitä, että ryhmään kiinnitetään jotain ominaisuuksia, joiden väitetään olevan kaikkien sen ryhmän ominaisuuksia.” totesi Maria Vuorinen.

Nuoret ja vihapuhe -paneeli keräsi paljon kuuntelijoita. Kuva: Julie Breton

Asiantuntijat painottivat puheenvuoroissaan toistuvasti vihapuheen ilmoittamisten tärkeydestä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolle, poliisille tai syrjintä.fi -osoitteen kautta tulleista viharikosilmoituksista koostetaan tilastoa ja niiden perusteella taas esimerkiksi poliitikot voivat tehdä päätöksiä paremman yhteiskunnan puolesta.

Nuoret olivat yhtä mieltä siitä, että kadulla huuteluun on turha puuttua, varsinkin jos huutelija on humalassa. Sosiaalisessa mediassa taas on helpompi puuttua vihapuheeseen, kun kirjoituksia, kuvia ja postauksia voi ilmiantaa moderaattoreille. Konstaapeli Harri Soininen yhtyi nuorten mielipiteeseen ja lisäsi, että isot sosiaalisen median kanavat ovat ottaneet hyvin huomioon vihapuheen mahdollisuuden kanavissaan ja antavat ilmoitusten perusteella eston vihapuhujille. Rikosilmoituksia nuoret eivät ole tehneet, ja kokivat sen myös haastavaksi.

”Tapa, jolla romaneita on kohdeltu Suomessa, on tavallaan rampauttanut meidät eikä me osata enää reagoida vihapuheeseen ja rasismiin tavalla, jolla siihen pitäisi puuttua. On vaikea tehdä ilmoitusta poliisille, esim. syrjinnästä, koska poliisi on suhtautunut niihin nuivasti.” pohti Leif Hagert.

Michaela Moua nosti esille myös eri valta-asemat ja niiden vaikutukset vihapuheen ja viharikosten estämiseen. Mouan mielestä on valtaväestön käsissä vaikuttaa siihen millaisessa yhteiskunnassa elämme. Jokainen voi vihapuhetta nähdessään miettiä voisiko vaikka mennä vihapuheen kohteena olevan viereen istumaan, tai kysyä onko kaikki hyvin ja haluaisiko hän tehdä vihapuheesta ilmoituksen.

Takarivissä vasemmalla konstaapeli Harri Soininen, Anas Abdule, Leif Hagert ja Oikeusministeriöstä Michaela Moua. Eturivissä vasemmalta tutkija Maria Vuorinen, Asiya Ahmed, Ritvan Osman, Marian Abdi ja Faisa Mahad.

Paneelikeskustelun lomassa nousi esille myös mielenterveysasiat. Vihapuheen kohteeksi joutuminen vaikuttaa myös alitajuntaisesti jopa käyttäytymiseen, esimerkiksi kotimatkan reittivalinnoissa. Vaikka suurin osa nuorista vakuutti, ettei ole antanut vihapuheen vaikuttaa itseen, osa kuitenkin oli jäänyt pohtimaan kohtaamista jälkikäteen.

”Joskus jälkikäteen miettii, että näkeekö ihmiset meidät oikeasti näin.” totesi Ritvan Osman.

”Joskus tulee jopa pelkoa, jos vihapuhe tulee korkealta taholta, jolla on vaikutusvaltaa.” komppasi Leif Hagert.

”Kun puhutaan siitä, miten rasismi ja vihapuhe vaikuttaa mielenterveyteen, niin on olemassa Yhdysvalloissa kehitetty teoria ”Race Traumatic Stress Syndrome”, jossa oireet, kun asuu rodullistettuna ihmisenä valkoisessa ympäristössä, vastaa tietyllä tavalla esim. sotilaiden posttraumaattista stressisyndroomaa.” valotti Michaela Moua.

Jos missasit paneelikeskustelun, voit katsoa sen tallenteen Facebookista!

Tarinatuokioita tasatunnein

Keräsimme ennen festivaalia nuorilta tarinoita ja tekstejä, joita oli tarkoitus lukea pitkin festariviikonloppua tasatunnein. Nuoret intoutuivat kirjoittamaan lapsuuden muistoista, rasismista ja siitä miltä tuntuu olla minä. Varsinaisten ohjelmien väleissä luetut tarinat saivat festivaalivieraat pysähtymään teltalle toviksi kuuntelemaan tarinoita ja vilvoittelemaan teltan varjossa kuumassa kesäsäässä.

Ensi vuonna mennään taas

Tänä vuonna kävijöitä riitti Moninainen Suomi -teltalla koko viikonlopun. Uusi ja kiva toiminto hijab -huivin ja romanihameen kokeilemiseen veti väkeä telttaan. Lisäksi Suomen somalialaisten liitolla oli tietovisa Somaliasta. Kaikkien tietovisaan vastanneiden kesken arvottiin kolme elokuvalippua Finnkinoon. Voittajat olivat Paula, Faisa ja Jaakko. Kaikkiin voittajiin on oltu yhteydessä. Onnea vielä voittajille!

Aloitimme jo ensi vuoden festarisuunnittelun ja tiedossa onkin huippukivaa toimintaa silloinkin, joten nähdään ensi vuonna!

Anna palautetta

Jos kävit vierailemassa Moninainen Suomi teltalla, voit antaa tästä pikaisen palautteen teltastamme, jotta tiedämme mitä mieltä olitte. Kiitos palautteestasi, se on kultaakin arvokkaampaa!