Somalian historia

Posted on

 

Lyhyt Somalian historia infograafi

Klikkaa kuva suuremmaksi.

Jo muinaisen Egyptin ajalta on säilynyt mainintoja nykyisin Puntmaan nimellä tunnetusta alueesta Somaliassa. Perinteisesti alueen asukkaan olivat paimentolaisia. Kauppareittien varrella olevan sijainnin ansiosta kauppaa tehtiin mm. roomalaisten ja arabien kanssa.

Islam saapui alueelle kauppiaiden mukana 600- luvulla ja oli jo 700- luvulla vakiinnuttanut asemansa. Maan vanhin moskeija löytyy Zeilasta ja on peräisin 600-luvulta.

Mogadishun sultanaatti perustettiin 900-luvulla. Se oli tunnettu laajoista kauppareiteistään ja se hallitsi etenkin alueen kultakauppaa. 1200- luvulta eteenpäin sillä oli jopa oma valuuttansa. Aikakauden arkkitehtuuria on säilynyt nyky-Somaliassakin.

Mogadishun sultanaatin kulta-aika päättyi 1500- luvulla. Tämän jälkeen aluetta ja sen kauppaa hallitsivat mm. Ajuranin, Adalin, Warsangalin ja Geledin sultanaatit.

1800- luvun loppupuolella eurooppalaiset valtiot alkoivat jakaa Afrikan valtioita siirtomaikseen. Iso-Britannia julisti nykyisen Somalimaan alueen protektoraatikseen vuonna 1887 ja kaksi vuotta myöhemmin Italia perusti keski-Somaliaan Italialaisen Somalimaan.

1900 -luku toi mukanaan sisällissodat

Vuonna 1935 Mussolinin Italia hyökkäsivät tuolloiseen Abessiniaan (nyk. Etiopia) ja viisi vuotta myöhemmin Brittiläiseen Somalimaahan. Britit valtasivat Italian miehitämät alueet takaisin vuonna 1942.

Vuonna 1950 YK antoi Somalian Italian huoltohallintoalueeksi. Samalla Ogadenin maakunta, jossa yhä asuu huomattava somalialaistaustainen väestö, luovutettiin Etiopialle. Aluetta yritettiin vuonna 1977 vallata takaisin siinä onnistumatta.

Somalia itsenäistyi 26.6.1960. Heinäkuun alussa Brittiläinen Somalimaa ja Italialainen Somalimaa yhdistyivät yhtenäiseksi liittovaltioksi.

Vuonna 1969 tapahtuneen sotilasvallankumouksen jälkeen hallitsijaksi julistautui kenraali Mohamed Siad Barre. Hänen toimestaan vanha verisukulaisuuteen perustuva klaanijärjestelmä pyrittiin tuhoamaan.

1980- luvulle tultaessa kansan tyytymättömyys hallintoon alkoi kasvaa hänen ajettuaan Mijertyn ja Isaqin klaanien edustajat hallituksestaan. Seurasi sisällissota ja vuonna 1991 Barre ajettiin maanpakoon. Valtion hajotessa maa ajautui kaaokseen ja valtavat pakolaismassat joutuivat etsimään turvaa maansa ulkopuolelta.

Väliaikaishallitus jakoi maan kahtia hallituksen kannattajiin ja vastustajiin. Entinen Britannian hallitsema alue pohjoisessa julistautui itsenäiseksi Somalimaaksi, mutta sitä ei ole kansainvälisesti tunnustettu. Muualla Somaliassa valtaa käyttivät klaani- ja heimoyhteisöt, jotka taistelivat keskenään väliaikaishallituksen epäonnistuttua. Somalian kekiosa Puntmaa julistautui autonomiseksi vuonna 1998.

trees_desert

2000 -luku: toivonpilkahdus

Vihdoin vuonna 2004 Keniaan kokoontuneet klaanipäälliköt ja poliitikot saivat muodostettua väliaikaisparlamentin, joka valitsi uuden väliaikaishallituksen ja presidentin. Islamististen oikeusistuinten liitto valtasi suuren osan maasta vuonna 2006, mutta väliaikaishallitus onnistui Etiopian armeijan tuella vallata alueet takaisin.

Pysyväishallintoon Somalia siirtyi vuonna 2012, kun klaanipäälliköiden seulomista ehdokkaista saatiin muodollinen parlamentti – ensimmäinen yli 20 vuoteen. Parlamentti äänesti presidentiksi Hassan Sheikh Mohamudin. Hänen kautensa päättyessä uudeksi presidentiksi valittiin vuonna 2017 Mohamed Abdullahi Mohamed.

Tilanne maassa on edelleen epävakaa islamistisen terrorijärjestön Al-Shabaabin tehdessä pommi-iskuja maan pääkaupungissa Mogadishussa. Somaliassa on edelleen yli 20 000 Afrikan unionin rauhanturvaajaa. Joukkojen on määrä vetäytyä maasta vuoden 2020 loppuun mennessä. Somalia kohtaa myös suuria haasteita toipuessaan kaksi vuosikymmentä kestäneestä sisällissodasta ja humanitäärisestä kriisistä maan kärsiessä vakavasta kuivuudesta.

Somalian nykytilanne

Somalian sisällissota sai alkunsa tyytymättömyydestä tuolloisen hallitsijan Mohamed Siad Barren hallintoon ja puhkesi 1980- luvun lopulla klaaniperustaisten ryhmittymien valtataisteluksi. Vuonna 1991 se johti Barren maastapakoon. Maa suistui sekasortoon ja kaoottinen tilanne jatkuu yhä tänäänkin.

Joulukuussa 1992 YK:n päätöslauselmalla 794 päätettiin Yhdysvaltain johtamasta rauhanturvaoperaatiosta alueella. UNOSOM- joukot saapuivat Somaliaan vuonna 1993, mutta taistelut paikallisten aseellisten ryhmittymien kanssa johtivat heidän lähtöönsä vain kaksi vuotta myöhemmin.

Keskushallinnon romahtamisesta johtuen ei maassa ole ollut yhtenäistä lakia tai sitä ylläpitävää tahoa enää vuosikymmeniin. Keskushallinnon puute on johtanut somalialaisten kannalta hyvinkin konkreettisiin vaikeuksiin: heidän on käytännössä mahdotonta saada henkilöllisyyttä todistavia tai matkustamiseen tarvittavia asiakirjoja.

Luoteis-Somaliassa sijaitseva Somalimaa julistautui itsenäiseksi heti Somalian romahdettua vuonna 1991, joskaan mikään taho ei ole sitä virallisesti tunnustanut. Koillis-Somaliassa sjiaitseva Puntmaa puolestaan julistautui autonomiseksi alueeksi vuonna 1998, mutta ei ainakaan toistaiseksi ole ilmoittanut pyrkivänsä irtautumiseen muusta Somaliasta.

Vuonna 2000 Somalia sai väliaikaisen kansallisen hallituksen ja kahden vuoden neuvottelukierroksen jälkeen vuonna 2004 maahan perustettiin väliaikainen liittovaltiohallinto. Vuonna 2005 tästä tuli kansainvälisesti tunnustettu hallitus. Pääkaupungin Mogadishun huonona jatkuvan turvallisuustilanteen vuoksi jouduttiin uuden hallituksen päätoimipaikka sijoittamaan Jowhariin ja myöhemmin Baidoaan.

Vuonna 2006 Mogadishu päätyi ICU:n (Islamic Court Union) käsiin. Seuraavina kuukausina Eritrean aseellisesti tukema ryhmittymä sai haltuunsa alueita myös keskisestä ja eteläisestä Somaliasta. Etiopian tukeman väliaikaishallinnon onnistui saada pääkaupunki takaisin samaisen vuoden joulukuussa. ICU:sta irronnut Al Shabaab- järjestö kuitenkin jatkoi väliaikaishallintoa ja Afrikan Unionin AMISOM-rauhanturvaoperaatiota vastustavia iskujaan.

Viime vuosina se on menettänyt hallinnoimiaan alueitaan suurimmissa kaupungeissa, ja toimii lähinnä maaseudulla. Sen toiminta on levinnyt myös rajojen yli, etenkin Keniaan ja sillä epäillään olevan yhteyksiä myös Boko Haram – liikkeeseen.

Yli miljoona somalialaista on joutunut pakenemaan kotiseudultaan Somalian sisällä ja vähintään saman verran Somalian naapurimaihin. Kenian puolella Somalian rajn tuntumassa sijaitseva Dadaabin pakolaisleiri on maailman suurin. Sen asukkaista somalialaistaustaisia on noin 350 000. Al Shabaabin iskujen myötä Kenia on uhannut leirin sulkemisella.