Kannanotto: Somalijärjestöjen tukien pois pyyhkiminen

Helsingin Sanomien uutinen ”Ministeri Lindströmin erityisavustaja yritti pyyhkiä somalijärjestöiltä tuet – TEM:n johto piti tekoa pöyristyttävänä” aiheutti paljon keskustelua ja median yhteydenottoja Suomen somalialaisten liittoon.

Uutisen mukaan Ministeri Lindströmin entinen erityisavustaja pyrki poistamaan avustukset kotouttamistoiminnasta pois. Avustuksilla rahoitetaan hankkeita mm. maahanmuuttajalasten, -nuorten ja –äitien kotouttamistoimintaan. Myös Suomen somalialaisten liitolla on parhaillaan TEM:n rahoittama kotouttamishanke, jonka avulla voidaan järjestää somalinkielisiä työllistymistä tukevia koulutuksia ja työpajoja ympäri Suomea.

Kolmannen sektorin toteuttamalla kotoutumistyöllä on Suomessa vankka asema yhdenvertaisen kotoutumisen tukemisessa. Avustuskäsittely Suomessa perustuu virkamiesten puolueettomaan hankehakemuksien arviointiin, eikä avustuskäsittelyä pidä politisoida. Avustushakemuksia tulee arvioida yhdenvertaisesti perustuen avoimissa hauissa määriteltyihin kriteereihin, eikä poliittiseen ideologiaan.

Tuomitsemme tällaisen laajamittaisen poliittisen ohjauksen ja katsomme sen olevan syrjintää ja yhdenvertaisuuden rikkomista, sillä erityisavustajilla ei ole päätäntävaltaa poliittisessa päätöksentekohierarkiassa. Poliittinen ohjaus ei voi ulottua yksittäisiin avustuspäätöksiin ja väestöryhmiin asti. Suomen hallinnon tulisi olla lahjomatonta. Näin ollen tulkitsemme käsillä olevan ongelman erittäin vakavaksi asiaksi. Pyydämme Suomen hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimiin tällaisen rasistisen toiminnan kitkemiseksi.

Yli 40 järjestöä vetoaa hallitukseen pakolaiskiintiön korottamiseksi

Hallituksen kehysriihessä huhtikuun lopussa luodaan suuntaviivat Suomen taloudelle seuraavalle vuodelle. Järjestöt vaativat, että pakolaiskiintiötä korotetaan vuodelle 2018. Kiintiön korottamisen puolesta puhuvat myös Sixten Korkman ja Kari Mäkinen.

”Suomi voi vauraana maana auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, vaikka tästä aiheutuu kustannuksia. Myönteisten asenteiden ja onnistuneen kotouttamispolitiikan avulla voidaan kustannuksia pienentää merkittävästi”, sanoo taloustieteen professori Sixten Korkman.

Korkman osallistuu järjestöjen kampanjaan pakolaiskiintiön korottamiseksi.

”Argumentti kiintiön nostamisen puolesta on ensisijaisesti moraalinen, ei taloudellinen”, Korkman muistuttaa.

Pakolaiskiintiön korottamisen puolesta puhuu myös arkkipiispa Kari Mäkinen.

”Pakolaiskiintiön nostaminen olisi merkki siitä, että halutaan kantaa vastuu heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä. Silloin emme suojele vain heitä, vaan myös oman yhteiskuntamme eettistä perustaa – sitä, millainen maa Suomi on”, Mäkinen sanoo.

Poliitikkojen lunastettava puheet

Useat ministerit ja puoluejohtajat ovat esittäneet mahdollisuutta nostaa pakolaiskiintiötä merkittävästi. Lupaukset pakolaiskiintiön nostosta on usein sidottu siihen, että Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä laskee.

”Perustelu ontuu, sillä suojelun tarpeessa olevia ihmisryhmiä ei pidä asettaa vastakkain. On silti aika lunastaa puheet nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on merkittävästi laskenut”, sanoo Pia Lindfors, Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja.

Vaikka syksyllä 2015 Suomeen saapui paljon turvapaikanhakijoita, viime vuonna määrä laski 2000-luvun normaalitasolle.

”Hallitus peräänkuuluttaa hallittua maahanmuuttoa. Pakolaiskiintiö on juuri sitä. Nostamalla kiintiötä Suomi voi vaikuttaa siihen, että sodan ja konfliktien pakoon ajamat lapset eivät joudu eroon vanhemmistaan ja saavat kasvaa turvassa perheensä kanssa”, sanoo Hanna Markkula-Kivisilta, Pelastakaa Lapset -järjestön toiminnanjohtaja.

Kunnat valmiita vastaanottoon

Pakolaiset pääsevät muuttamaan Suomeen tarkoin määritellyn prosessin kautta, yleensä perhekunnittain. Tämä edesauttaa kotoutumista, kun perhe on turvassa ja kotikuntaan päästään muuttamaan suoraan.

Pakolaisille myönnettävien kuntapaikkojen määrää on saatu lisättyä. Amnestyn vaalikampanjassa yli 2100 kuntavaaliehdokasta sitoutui vastaanottamaan pakolaisia kotikuntaansa. Kuntapaikkojen puutetta on kuitenkin pidetty yhtenä perusteena kiintiön pitämiselle nykyisellä tasolla.

”Viesti on selvä: kunnat haluavat kantaa vastuunsa kansainvälisestä pakolaistilanteesta. Eduskunnan on ryhdyttävä samaan. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin turvapaikkalinjauksia on kiristetty ja Suomeen pääsyä vaikeutettu niin sisä- kuin ulkorajoja sulkemalla”, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson toteaa.

Suomi laski kiintiötään, vaikka maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan

Kolme vuotta sitten Suomi korotti väliaikaisesti pakolaiskiintiötään 1050 henkilöön, mutta laski sen viime vuonna takaisin 750 henkilöön, samalle tasolle kuin kiintiö on ollut vuodesta 2003 lähtien. Samassa ajassa vainoa tai ihmisoikeusloukkauksia pakenemaan joutuneiden määrä on lisääntynyt 17,1 miljoonasta 65,3 miljoonaan. Kansainvälisten, pääosin pakolaisleireillä elävien pakolaisten määrä on niin ikään yli kaksinkertaistunut, 9,7 miljoonasta 21,3 miljoonaan.

”Jos kiintiö olisi kasvanut samassa suhteessa, sen tulisi olla nykyään yli 2800. Norja on päässyt tälle tasolle. Suomellakin on varaa parempaan”, sanoo Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula.  

Norjan pakolaiskiintiö tälle vuodelle on 3 120. Kanada puolestaan on vastaanottanut reilun vuoden aikana yli 40 000 syyrialaista pakolaista. Myös Ruotsi kasvattaa pakolaiskiintiötään ensi vuonna 5 000:een, vaikka Ruotsiin on saapunut jo pitkään Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita.

”Valitettavasti olemme nähneet myös toisensuuntaista kehitystä, kun pitkään kiintiöpakolaisten vastaanotossa ykkösenä ollut Yhdysvallat leikkasi kiintiönsä puoleen. Suomen on erityisen tärkeää reagoida nyt, kantaa vastuunsa ja osoittaa inhimillisyytensä”, Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen sanoo.

Pakolaiskiintiön kautta autetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä: väkivaltaa kokeneita naisia, yksinhuoltajaäitejä, lapsia, vammaisia ja kidutettuja. Viime vuosina noin puolet kiintiöön valituista on ollut lapsia.

Eilen julkaistun vetoomuksen sisäministeri Paula Risikolle on allekirjoittanut jo yli 4000 ihmistä. Keskustelua käydään sosiaalisessa mediassa tunnuksella #MeVälitämme.

Kampanjassa ovat mukana Amnesty International Suomen osasto, Suomen Punainen Risti, Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Pelastakaa lapset, Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat, Ihmisoikeusliitto, Kirkon Ulkomaanapu, Plan International Suomi, Suomen Lähetysseura, Väestöliitto, Suomen UNICEF, Suomen YK-liitto, Naisasialiitto Unioni, Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen somalialaisten liitto, Monika-Naiset liitto ry, Ensi- ja turvakotien liitto, SOS-Lapsikylä, Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ETMU ry, Raster, Vapaa liikkuvuus -verkosto, Suomen UN Women ry, Emmaus Finland ry, Kehys ry, Suomen Mielenterveysseura, Kynnys ry, Emmaus Helsinki ry, Vammaiskumppanuus ry, Seta, Solidaarisuus, Emmaus-Westervik, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Setlementtiliitto, Suomen World Vision, Taksvärkki ry, Frikyrklig Samverkan, Changemaker, Kehitysmaayhdistys Pääskyt, Kehitysvammaliitto, Kalliolan nuoret, Reilu kauppa ry, Trasek ry.

 

Kannanotto: Suurmoskeijan rakentamisesta Helsinkiin

Mediassa käydään kovasti keskustelua suurmoskeijan rakentamisesta Helsinkiin. Näyttää siltä, että nykyisenlainen keskustelu suurmoskeijasta aiheuttaa tarpeetonta pelkoa kansalaisille.

Tänään (20.3.2017) Ylen Ykkösaamussa aiheesta oli keskustelemassa kansanedustajat Päivi Räsänen (kd.) ja Juha Vartiainen (kok.). Keskustelu oli yksipuolista ja pelkoa luovaa. Muun muassa Räsänen oli sitä mieltä, että moskeijoissa tulisi harjoittaa sisäistä valvontaa sen päivärutiineista. Väite on täysin tarpeeton ja uskonnonvapautta loukkaava, sillä Suomessa pitäisi olla yhdenvertainen vapaus toteuttaa omaa uskontoaan.

Eräiden poliitikkojen väite, että sunnien ja shiiojen ero olisi syy kieltää suurmoskeijan hanke ei ole perusteltua. Islamin uskoa on harjoitettu Suomessa jo 1800 –luvulta lähtien ilman ongelmia. Suurmoskeija lisäisi yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä edistäisi uskonnonvälistä keskustelua. Uskomme, että suurmoskeijan hanke on tarpeellinen, sillä Helsinki on lähes ainoa pääkaupunki EU-maissa, joissa ei ole suurmoskeijaa ja tarve sille on suurta.

On tärkeää kiinnittää huomiota läpinäkyvyyteen. Nykyinen suurmoskeijan hanke ei välttämättä ole tarpeeksi läpinäkyvä yleisen keskustelun perusteella ja tämän vuoksi projektiin tulisi tehdä uudistuksia. Lahjoitukset ulkomailta, kuten Persianlahden maista ovat tarpeellisia, kunhan toiminta on avointa ja läpinäkyvää.

 

Kannanotto: Somalian nälänhätä

Itä-Afrikan pitkittyneestä kuivuudesta johtuva nälänhätä on johtanut useisiin uhreihin Somaliassa. Kansainväliset kehitysjärjestöt ovat arvioineet humanitaarisen kriisin vakavaksi, ja esimerkiksi Pelastakaa lapset ry on arvioinut yksin Somaliassa 50 000 lapsen olevan hengenhädässä nälänhädän vuoksi. Kriisin pelätään kasvavan vakavammaksi kuin vuoden 2011 nälänhädän, ellei tilannetta saada käännettyä mahdollisimman pian. Yhdistyneiden kansakuntien edustaja puolestaan arvioi, että ilman pikaista ja asianmukaista tukea miljoonat ihmiset alueella kuolevat nälänhädän takia.

Suomessa asuva Somalian parlamentin ylähuoneen varapuheenjohtaja Mowliid Hussein yhdessä liiton edustajien kanssa tapasi 3.3.2017 Pekka Haaviston, ja 6.3.2017 eduskunnan puhemiehen Maria Louhelan eduskuntatalolla keskustellakseen Somalian ja Suomen suhteista, ja Somalian tämänhetkisestä tilanteesta. Tapaamisissa Mowliid Hussein kuvaili tilannetta kriittiseksi, ja korosti Suomen avun tarpeellisuutta kriisin ratkaisemiseksi. Somaliaan saapuu kehitysapua useista lähteistä, mutta on hyvin tärkeää, että avustukset pääsevät perille apua eniten tarvitseville. Somalian hallitus onkin perustanut kriisityöryhmän jakamaan varusteita ja rahaa kuivuudesta kärsiville paikkakunnille.

Suomen somaliyhteisö on seurannut tilannetta hyvin huolestuneena somalialaisen median välityksellä. Halu auttaa on suuri, ja useat suomensomalialaiset ovat tiedustelleet mahdollisuutta lähettää avustuksia Somaliaan. Suomen somalialaisten liitto on hakenut Helsingin poliisilaitokselta rahankeräyslupaa 9.3.2017, mutta vastausta ei ole vielä saatu. Rahankeräyslupa mahdollistaa lahjoitusten tehokkaan keräämisen, luotettavan seurannan, ja varmistaa keräyksen toimivan vastuullisesti Suomen lainsäädännön mukaisesti.

Kannanotto: Liiton edustaja pahoittelee mielenosoituksessa tapahtunutta välikohtausta

Lauantaina 26.marraskuuta 2016 Suomi Ensin –liike järjesti mielenosoituksen Puotinharjun ostoskeskuksen edessä Itä-Helsingissä. Ennen mielenosoitusta mm. paikalliset yritykset, Suomen somalialaisten liitto ja moskeijat korostivat rauhallisena pysymistä ja provosoitumisen välttämistä.

Helsingin sanomien artikkelin ja omien tietojemme mukaan mielenosoitus sujui rauhallisesti, lukuun ottamatta välikohtausta liiton edustajan ja mielenosoittajien välillä.

Liiton edustaja lainasi autoa ystävältään ja lähti tekemään vaimonsa kanssa ruokaostoksia. He kohtasivat mielenosoittajia ostoskeskuksen parkkialueella, jossa erimielisyydet äityivät mielenosoittajien kuvatessa liiton edustajan perhettä. Liiton edustaja pahoittelee tilanteessa tapahtunutta ylilyöntiä.

Liitto ei kannusta provosoitumista, vaan yleinen linjamme on kannustaa rauhanomaiseen käytökseen ja rakentavaan dialogiin.