Noin vuoden ajan toiminut Kontulan somalialaiset ry esittäytyi kumppaneilleen asukastalo Myllärissä tammikuun lopulla 2013. Järjestön riveissä toimii aktiivisesti  useita Suomessa kasvaneita toisen polven somalinuoria, jotka haluavat järjestää sekä liikunnallisia että henkisiä aktiviteetteja erityisesti nuorille, naisille ja tytöille.

”En koe itseäni uussuomalaiseksi vaan suomensomalialaiseksi. Ihmisen pitää tietää, mistä on kotoisin ja sopeutua siihen ympäristöön, johon on tullut”, kiteytti tilaisuudessa puhunut Kontulan somalialaisten jäsen Mohamed Ayaanle Osman.

Kontulan somalialaisten toiminta on lähtenyt liikkeelle alueen somalivanhempien yhteisestä toiminnasta kasvattajina. Järjestön toimijat korostavat edelleen sitä, että kotien ja koulun yhteistyö tulee saada toimimaan hyvin ja nuorille on tarjottava aktiviteetteja pelkän hengailun sijaan.

Kontulan somalialaiset ovat pyörittäneet ensimmäisen toimintavuotensa ajan läksykerhoja eri-ikäisille koululaisille useita kertoja viikossa sekä liikuntakerhoja tytöille ja naisille Kivikon nuorisotalossa.  Pojille on tarjolla mm. jalkapalloa. Abdi Hamid muistutti, että tämä on ennalta ehkäisevää työtä, jonka hinta inhimillisesti ja kansantaloudellisesti on paljon siedettävämpi kuin jo vakaviin ongelmiin joutuneiden ihmisten auttaminen.

Esittäytymistilaisuuteen osallistuivat mm. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, kaupungin maahanmuuttojohtaja Annika Forsander, useiden kaupungin virastojen työntekijöitä, rikosten ennaltaehkäisyn parissa toimivia poliiseja sekä järjestötoimijoita mm. Kalliolan setlementistä ja Somaliliitosta. Kontulalaiset järjestöaktiivit korostivat erityisesti yhteistyökumppanien löytämisen tärkeyttä, sillä haasteet ovat suuret sekä kantaväestön että maahanmuuttajien parissa. Yksi yhdistys ei pysty niihin kaikkiin vastaamaan, vaan ajatuksia ja ideoita pitäisi vaihtaa säännöllisesti useiden tahojen kesken, Abdi Hamid toivoo.

”Somalialaiseen kulttuuriin sisälle pääseminen voi olla vaikeaa, mutta sillan rakentaminen voi onnistua esimerkiksi yhdistysten kautta”, totesi Guled Askar ja sanoi tärkeimmän kysymyksen olevan se, mitä voidaan tehdä yhdessä.

Annika Forsander Helsingin kaupungin maahanmuutto-osastolta kertoi viranomaisia huolettavan erityisesti nuorten tilanne. Valtakunnallisissa tilastoissa tulevat esiin pakolaistaustaiset nuoret naiset esimerkiksi Somaliasta, Irakista tai kurdialueilta, jotka huomattavasti muita useammin ajautuvat koulupudokkaiksi tai jäävät pelkän peruskoulun varaan. Maahanmuuttojohtaja kyselikin, mitä järjestöt voisivat tehdä 15-25-vuotiaiden tyttöjen ja naisten saamiseksi mukaan sosiaaliseen toimintaan.

Kontulan somalialaiset kertoivat ensimmäisen toimintavuotensa aikana järjestäneensä useita seminaareja, joissa on pohdittu yhteisöllisyyttä, äitien ja lasten koulutusta ja terveellisiä elämäntapoja. Yhteisön jäseniä on tavoitettu tilaisuuksiin erittäin hyvin.

Poliisin ennaltaehkäisevän työn yksikköä (entinen Lähipoliisi) edustava Pekka Hätönen jatkoi identiteettipohdiskelua toteamalla, ettei tiedä pitäisi somalialaisia ylipäänsä enää kutsua maahanmuuttajiksi.

”Somalialaiset ovat niin olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa, että voidaan puhua suomensomalialaisuudesta samaan tapaan kuin suomenruotsalaisuudesta. Sillä tavalla haluamme heihin poliisissa myös suhtautua.”

”Omaa kulttuuritaustaa ei tarvitse unohtaa vaan käyttää sitä ja sopeuta sen avulla”, totesi Kontulon somalialaisissa aktiivisesti toimiva Naley Isse eli Nelli.

Myös poliisi kannusti järjestöä konkreettiseen toimintaan ja tiiviiseen yhteydenpitoon:”Jos teillä on konkreettinen ongelmatilanne, ottakaa heti yhteyttä”, Hätönen kehotti.

Kontulan somalialaiset ry:n verkkosivu