Julkaistu alunperin 6.8.2015 Helsingin Sanomat- lehdessä

* * *

Somaliliitto erittäin tyytyväinen KHO:n linjaukseen

 

Kymmeniä somalien perheenyhdistämis­hakemuksia käsitellään uudelleen

 

Korkeimman hallinto-oikeuden linjauksen mukaan Maahanmuuttovirasto ei olisi saanut hylätä hakemuksia siksi, että hakijalla on vain Somalian passi

 

Maahanmuuttovirasto joutuu käsittelemään uudestaan arviolta neljäkymmentä somaleille annettua kielteistä perheenyhdistämispäätöstä. Syynä on korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) tuore päätös, jonka perusteella virasto ei olisi saanut hylätä perheenyhdistämishakemusta puutteellisten matkustusasiakirjojen vuoksi.

Maaliskuusta 2011 lähtien Maahanmuuttovirasto on hylännyt noin kaksisataa hakemusta sillä perusteella, ettei hakijalla ole ollut ulkomaalaislain vaatimaa matkustusasiakirjaa.

Käytännössä kyse on siitä, ettei Suomen valtio hyväksy luhistuneen Somalian passia viralliseksi matkustusasiakirjaksi, jonka ulkomaalaislaki vaatii. Virasto on joustanut asiakirjavaatimuksesta vain yksittäistapauksissa.

KHO:n mukaan oleskeluluvan epääminen yksistään tästä syystä ei ota riittävästi huomioon laillisesti Suomessa oleskelevan perheenkokoajan oikeutta perhe-elämään. Suomen hyväksymien papereiden puuttuminen johtuu usein myös hakijasta riippumattomista syistä.

”Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tällä perusteella tehdyt päätökset tulevat todennäköisesti kumoutumaan hallinto-oikeuksissa. Päätökset palautuvat meille ja me teemme uudet päätökset”, sanoo ylitarkastaja Mika Walldén viraston maahanmuuttoyksiköstä.

Maahanmuuttovirastoon uudelleen käsiteltäviksi palautuvat vain ne kielteiset päätökset, joista on valitettu hallinto-oikeuksiin. Kaikki kaksisataa passipykälän vuoksi kielteisen päätöksen saanutta eivät ole asiasta valittaneet.

Uuden linjauksen myötä aiemmin hylätyt hakemukset todennäköisesti hyväksytään. Toki sillä edellytyksellä, että muut maahantulon edellytykset täyttyvät.

”Yleisimmät hylkäämisen perusteet ovat, ettemme saa riittävää näyttöä perhesiteestä tai meillä on epäilys maahantulosäännösten kiertämisestä.”

Walldén toivottaa KHO:n päätöksen tervetulleeksi, sillä oikeuskäytäntö on ollut matkustusasiakirjavaatimusten osalta sekava. Esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeus on jo aiemmin palauttanut Maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi pykälän perusteella hylättyjä hakemuksia. Muualla hallinto-oikeudet ovat osassa ratkaisuitaan omaksuneet Maahanmuuttoviraston tiukemman kannan.

Puhelimessa Suomen Somaliliiton puheenjohtaja Arshe Said riemastuu kuullessaan KHO:n päätöksestä. Hänen mielestään perheenyhdistämiset ovat ihmissoikeuskysymys ja lapsilla tulee olla oikeus vanhempiinsa.

”Tämä on erittäin hyvä uutinen”, Said sanoo.

”Perheenyhdistämisissä on ollut iso ongelma, että ihmisillä ole ollut mitään mahdollisuuksia saada Suomen hyväksymiä matkustusasiakirjoja.”

Suomen Somaliliiton mukaan perheenyhdistämisprosessi on tehty käytännössä mahdottomaksi. Liitto on kampanjoinut perheenyhdistämisten helpottamisen puolesta jo pitkään ja antanut siitä lausunnon sisäasianministeriölle vuonna 2012.

Linjausmuutos ei välttämättä kuitenkaan tarkoita, että jatkossa myönteisten päätösten määrä kasvaisi erityisen paljon. Pelkästään puutteellisten matkustusasiakirjojen vuoksi tehtyjen kielteisten osuus kaikista kielteisistä päätöksistä on melko pieni.

Maahanmuuttovirasto pyrkii käsittelemään sille palautuneet hakemukset pikimmiten. Vireillä olevat uudet hakemukset sekä tulevat hakemukset virasto käsittelee uuden linjauksen mukaisesti.

Suomessa asuu nykyään noin 17 000 somalinkielistä. Tällä hetkellä suurin osa somaleista tulee Suomeen perheenyhdistämisen kautta.

Perheenyhdistämiset ovat kuitenkin vähentyneet radikaalisti sen jälkeen, kun perheenyhdistämistä ei voinut enää hakea Suomesta, vaan joko Etiopiasta tai Keniasta käsin.