Yksi maailman johtavia ihmisoikeusjärjestöjä Human Rights Watch julkaisi tänään Istanbulissa 26. vuotuisen raporttinsa maailman ihmisoikeustilanteesta. Mukana on yli 90 maata tai hallinnollista aluetta.

Somalian osalta raportin huoli kohdistuu useaan asiaan.

Siviiliväestö maksaa  kovaa hintaa maan pitkittyneestä aseellisesta konfliktista etenkin keskisessä ja eteläisessä Somaliassa. Konfliktin osapuolet tappavat, haavoittavat ja pakkosiirtävät siviiliväestöä, joka kärsii lisäksi mm. avustuskuljetusten rajoitusten kasvattamasta humanitaarisestä kriisistä.

Poliittisen tilanteen epävakaus heikentää tilannetta entisestään: maassa on kolmen vuoden aikana nähty kolme eri hallitusta. Liittovaltiomalliin pyrkivän Somalian perustamat väliaikaiset aluehallinnot ovat lisänneet jännitteitä, jotka ovat johtaneet avoimiin yhteydenottoihin klaanien ja hallituksen joukkojen välillä.

Afrikan Unionin rauhanturvaoperaatio AMISOM sekä Etiopian armeijan joukot ovat jatkaneet taisteluaan Al Shabaabia vastaan. Huolimatta siitä, että Al Shabaab on menettänyt eräitä avainkaupungeistaan, on sillä yhä hallussaan suuria osia maasta ja tärkeimmistä kuljetusreiteistä. Al Shabaab on jatkanut myös siviiliväestöön ja siviili-infrastruktuuriin kohdistuvia iskujaan Mogadishussa ja lisännyt iskujaan myös AMISOMin tukikohtiin. On myös uskottavaa näyttöä siitä, että AMISOMin joukot ovat tappaneet operaatioissaan siiviilejä.

Hallituksen ja sen liittolaisten väärinkäytökset

Turvallisuustilanne Somalian hallituksen hallinnassa olevissa kaupungeissa jatkui räjähdysherkkänä. Hallituksen joukot eivät ole pystyneet turvaamaan siviiliväestöään, vaan siviilejä kuoli niin Al Shabaabin iskuissa kuin hallituksen ja Al Shabaabin välisissä taisteluissa. Siviilejä on menehtynyt myös hallituksen joukkojen yhteenotoissa paikallisten joukkojen kanssa, etenkin Guri’elissa, jossa taistelut suufiryhmittymä Ahlu Sunna Wal Jama’an kanssa johtivat myös huomattavaan sisäiseen pakoon: YK:n mukaan jopa 90 % alueen asukkaista on paennut kotiseuduiltaan.

Raportti kiinnittää myös huomiota Somalian kansallisen tiedustelupalvelun NISAn toimiin. Vailla siihen oikeuttavaa mandaattia se on jatkanut ratsioitaan, pidätyksiään, sekä vangittuna pitämiinsä henkilöihin kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa. Myös sotilasoikeus rikkoo määräysvaltaansa ja on tuominnut ihmisiä kuolemanrangaistuksiin. Myös lapsia tapetaan, pidätetään perusteettomasti sekä värvätään armeijaan.

Al Shabaabin väärinkäytökset

Al Shabaabin jatkamat iskut kohdistuvat säännöllisesti siviiliväestöön ja -infrastruktuuriin kuten hotelleihin. Sen lisäksi se syyllistyy kohdennettuihin murhiin ja julkisiin teloituksiin, etenkin vakoilusta syyttämiensä henkilöiden kohdalla.

Ulkomaisten joukkojen väärinkäytökset

AMISOMin ja muiden ulkomaalaisten joukkojen raportoidaan syyllistyneen siviiliväestön tappamiseen mm. checkpointeilla ja ilmaiskuin, etenkin Al Shabaabin AMISOMiin kohdistamien hyökkäysten jälkeen. Syytökset ovat kohdistuneet niin AMISOMin ugandalais- kuin etiopialaissotilaisiin.

Seksuaalinen väkivalta

Vuonna 2014 Somalian hallitus ilmoitti tukevansa toimintasuunnitelmaa, jonka oli tarkoitus puuttua maassä hälyttävän yleiseen seksuaaliseen väkivaltaan. Käytännön toimenpiteisiin ryhtyminen on kuitenkin ollut hidasta ja kaikista haavoittuvaisimpien yhteisöjen suojelu käytännössä olematonta.

Ongelman koko laajuutta ei vieläkään tunneta, mutta sisäinen pakolaisuus altistaa etenkin naiset ja tytöt aseellisten joukkojen heihin kohdistamille raiskauksille. Näihin syyllistyvät niin hallituksen kuin Al Shabaabinkin jäsenet. Myös joidenkin AMISOMin uganadalais- ja burundilaissotilaiden on kerrottu syyllistyneen naisiin ja tyttöihin kohdistuneeseen seksuaaliseen väkivaltaan tukohdassaan Mogadishussa.

Joissain tapauksissa seksiä on kiristetty vastapalveluksena ruoan ja lääkkeiden kaltaisesta humanitaarisesta avusta.  Koston pelko ja turvallisen ja tehokkaan valitusmekanismin puuttuminen on johtanut siihen, että vain harvat naiset rohkenevat raportoida väärinkäytöksistä.

Sisäinen pakolaisuus ja pääsy humanitaariseen apuun

Maan 1,1 miljoonaa sisäistä pakolaista – pääosin naisia ja lapsia – ovat erityisen haavoittuvaisia ja riippuvaisia avusta. Yleinen turvattomuus ja avustustyöntekijöihin kohdistuvat rajoitukset kuitenkin asettavat merkittäviä haasteita avun perillepääsylle.

Al Shabaab käyttää myös avustusjärjestöjä iskujensa kohteina ja viime vuonna avustustyöntekijöihin kohdistuneet iskut kasvoivat edellisen vuoden 75:stä 140:een.

Niin Somaliassa toimivien joukkojen taistelut Al Shabaabia vastaan kuin klaanien sisäiset yhteenotot kasvattavat jatkuvasti sisäisten pakolaisten määrää. Yli 350 000 vuoden 2011 nälänhätää Mogadishuun paenneista ihmisistä (joukossa naisia, lapsia ja vammaisia) joutuvat yhä kärsimään pakkohäädöistä, seksuaalisesta väkivallasta sekä niin hallituksen joukkojen kuin siviiliväestönkin harjoittamasta klaaniperustaisesta syrjinnästä.

Mediaan ja ihmisoikeuspuolustajiin kohdistuvat iskut

Mediaan kohdistetut iskut, mukaanlukien murhayritykset, ahdistelu ja pelottelukampanjat jatkuivat niin Somaliassa kuin Puntmaassa. Hallituksen lupauksista huolimatta rankaisemattomuuden kulttuuri jatkuu, eikä ketään ole saatettu vastuuseen median edustajien murhista.

Somalimaa

Myös Somalimaan hallitus pidättää perusteettomasti lehdistön edustajia, etenkin arkaluontoisista poliittisista asioista raportoivia henkilöitä. Pidätykset ja oikeusturvaltaan puutteelliset oikeudenkäynnit kohdistuvat toisinaan myös hallinnon vastustajiin.

Huhtikuussa maassa nähtiin myös ensimmäiset kuolemanrangaistukset sitten vuoden 2006.

Lisäksi raportti kohdistaa kritiikkiä alueen mielenterveyspotilaiden ihmisarvoa loukkaavaan kohteluun.

Kansainväliset avaintoimijat

Kansainväliset ja alueelliset yhteistyökumppanit tukevat AMISOMin operaatiota taloudellisesti ja muilla tavoin, kuten kouluttamalla Al Shabaabia vastaan taistelevia Somalian armeijan joukkoja. Heinäkuussa YK jatkoi AMISOMin mandaattia toukokuulle 2016.

Suuri osa kansainvälisen ja alueellisen yhteisön ponnistuksista keskittyy parasta aikaa liittovaltiomallin haasteisiin – sitä kun pidetään vuodelle 2016 suunnitellun poliittisen transition ennakkoedellytyksenä.

Mittavan sotilaallisen läsnäolonsa lisäksi Kenia ja Etiopia ovat kouluttaneet ja tarjonneet tukeaan hallituksen asevoimille. Erityishuolenaiheena on molemmilla ollut raja-alueiden tilanne ja tulevaisuus.

Raportti on kokonaisuudessaan luettavissa täällä. 

Somalian osuuden löydät täältä.