Somaliassa toimii useita kehityshankkeita, jotka pureutuvat erilaisiin asioihin terveydestä ympäristöteemoihin. Suomen somalia -verkosto uutisoi facebook -sivullaan, että sen Sahansaho -hankkeen väliraportointi on valmistunut. Aavikoitumista ehkäisevä hanke tähtää kestävään kehitykseen ympäristöasioissa Somaliassa.

”Afrikan sarven ekosysteemi on erittäin haavoittuva. Tilannetta korjataan nyt hankealueilla edistämällä peltometsäviljelyn leviämistä, istuttamalla metsäkadosta kärsiville alueille puita ja lisäämällä ihmisten tietoisuutta ympäristökysymyksistä.” kerrotaan Suomen Somalia -verkoston verkkosivuilla vuonna 2012 alkaneesta Sahansaho -hankkeesta.

Somalian vanha karjatalouteen perustuva elinkeino on kärsinyt mittavasti ilmastonmuutoksen, liikalaiduntamisen ja puiden kaatamisen seurauksena, vaikka alueen ihmiset ja eläimet ovatkin tottuneet elämään vuosituhansien ajan vaihtelevien kuivuus- ja sadekausien mukaan. Esimerkiksi villieläimet ovat suurilta osin paenneet naapurimaihin.

Sahansaho -hankkeen tarkoitus on parantaa maaperän ja veden kestävää käyttöä ja istuttaa kuivuudesta ja metsäkadosta kärsiville alueille uusia puuntaimia. Hankkeen aikana jaetaan tietoa ympäristöä säästävistä ruoan valmistustavoista.

”Sahansaho tarkoittaa hetkeä juuri ennen sateiden alkua, kun ilma tuoksuu hyvältä ja kaikki tietävät, että kuiva kausi loppuu kohta.”

Hankkeen aikana pyritään myös edistämään peltometsätalouden lisääntymistä. Peltometsätalous on viljelyjärjestelmä, jossa samalla alueella viljellään sekä peltokasveja että puita. Maassa, jossa karjatalous on pääelinkeino, peltometsäviljely on erityisen tärkeää, koska kaikki rehu tulee puista ja pensaista.

Tuloksia on jo nähtävissä

Sahansaho -hankkeen seurauksena puiden määrä ja lajikirjo hankealueilla on kasvanut ja ympäristötietoisuus lisääntynyt ihmisten keskuudessa.

Kymmenet vapaaehtoiset toimivat alueilla ympäristölähettiläinä, vierailevat paikallisissa kouluissa sekä jakavat tietoa. Maaperän laatua koealueilla on saatu parannettua ja ruohon kasvatusta perinteisin menetelmin elvytettyä. Puiden kasvatus on lisännyt asuinalueiden viihtyisyyttä, viilentänyt paikallista ilmastoa sekä vähentänyt pölyn määrää, joka oli kuivina kausina iso ongelma. Hedelmäpuiden kasvatus on lisännyt kotitalouksien ruokavarantoja, ja peltometsäviljelyä on myös aloitettu.

Hanke on samalla lisännyt naisten osallistuneisuutta ja päätäntävaltaa. Naiset opettavat seuraavaa sukupolvea ympäristöasioista.

“Jos Sahansaho ei olisi alkanut, niin maaperästä olisi tullut kuin sementtilattia ilman kasvillisuutta. Hanke alkoi juuri oikeaan aikaan.” totesi eräs Sahansaho -hankkeen osallistuja, kun ympäristöhanketta arvioitiin alkuvuodesta.

Lisää Suomen Somalia -verkoston kehitysyhteistyöhankkeista voit lukea täältä.

Lähde: Suomen Somalia -verkosto