– Suomessa elää tuhansia naisia jotka on silvottu ja monia tyttöjä, jotka ovat vaarassa tulla silvotuksi. Nämä ovat meidän suomalaisia tyttöjä, täällä kasvaneita, mutta heidän kulttuuritaustaansa kuuluu silpominen ja sitä perinnettä pidetään yllä, Suomen World Visionin ohjelmajohtaja Annette Gothóni sanoo.

Maailmassa silvotaan YK:n mukaan noin kolme miljoonaa tyttöä ja naista joka vuosi. UNICEF arvioi, että maailmassa elää yli 200 miljoonaa naista ja tyttöä, joiden sukuelimet on silvottu. Suomessakin koulujen päättyminen aloittaa cutting seasonin, jolloin tyttöjä lähetetään kotimaihin silvottavaksi.

– Suomessa ei ole virallista tilastoa siitä, kuinka moni tyttö silvotaan, mutta keskusteluissa tulee selkeästi ilmi, että tapauksia on myös meillä ja että täältä myös lähetetään tyttöjä muualle silvottavaksi, Gothóni sanoo.

Suomen rikoslaissa silpominen luetaan törkeäksi pahoinpitelyksi, josta pitää tehdä ilmoitus poliisille. Silpominen rikkoo myös monia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, kuten YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, YK:n naisten kaikkinaisen syrjinnän vastaista CEDAW -sopimusta sekä Euroopan neuvoston Istanbulin sopimusta.

Mitä silpomisella tarkoitetaan?

Tyttöjen ja naisten silpomisella tarkoitetaan kaikkia kulttuurisista tai muista ei-hoidollisista syistä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy ulkoisten sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen muulla tavalla.

– Silpomiseen liittyy monenlaisia haittavaikutuksia. Tyttö saattaa jopa kuolla silpomiseen. Varsin moni silpominen tapahtuu hyvin alkeellisissa olosuhteissa ja välineillä, jotka eivät ole millään tavalla steriilejä, Gothóni kertoo.

Fyysisten seurausten (mm. repeytymiset, synnytystä haittaava arpikudos ja suunnaton kipu) lisäksi seurauksena on myös paljon psyykkisiä ongelmia, painajaisia ja traumoja.

Miksi silpomisperinnettä ylläpidetään?

Perinne elää erityisesti Afrikan, mutta myös Lähi-idän ja Aasian maissa eri etnisissä ja uskonnollisissa yhteisöissä, myös kristittyjen parissa.

Sukuelinten silpominen on vuosituhansia vanha käytäntö, jota mitään uskonto ei vaadi. Toisin kun usein luullaan, silpominen ei liity islamin uskoon, vaikka sillä usein perustellaan silpominen. Silpomista voidaan perustella niitä harjoittavissa yhteisöissä  myös mm. kulttuurisilla, moraalisilla, sosiaalisilla tai taloudellisilla syillä. Perustelut vaihtelevat maasta, alueesta ja kulttuurisesta taustasta riippuen. Silpomista voidaan pitää esimerkiksi edellytyksenä avioliitolle.

– Maahanmuuttajapoliitikot ja imaamit voisivat oikeasti vaikuttaa. Yhteisöjen johtohahmojen pitää tuomita silpominen yhteisöjen sisällä ja sanoa selkeästi: Tätä ei saa tapahtua, vaatii helsinkiläismies Yazin Isse.

 

---

Lähteet: ihmisoikeusliitto.fi ja Yle.fi