Viime viikonloppuna 26.-27.5.2018 juhlittiin Helsingin Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla Maailma kylässä -tapahtumaa aurinkoisissa tunnelmissa. Moninainen Suomi -teltalla kokoontui monen yhdistyksen väkeä yhteisen asian puolesta.
Suomen somalialaisten liitto oli tänä vuonna toista kertaa mukana Maailma kylässä -tapahtumassa yhdessä Monihelin, Helsingin NMKY:n, Niceheartsin ja Suomen Romaniyhdistyksen kanssa.
Moninaisen Suomen -telttakonsepti kehittyi tänä vuonna entisestään ja lavalla nähtiin viikonlopun aikana monta paneelikeskustelua, tarinatuokioita ja mm. tietovisa romaneista. Lisäksi teltalla oli mahdollisuus kokeilla hijab -huiveja ja romanihametta.
”Oli aivan mahtavaa nähdä niin paljon kiinnostuneita ihmisiä teltassa seuraamassa järjestämäämme paneelikeskustelua nuorten kohtaamasta vihapuheesta. Aihe on todella tärkeä ja ajankohtainen, ja on hyvä, että siitä puhutaan yhdessä viranomaistahon kanssa”, sanoo SORA -hankkeen koordinaattori Jenni Juvonen.
Nuoret ja vihapuhe -paneeli keräsi katsojia
Teltta täyttyi festivaalivieraista, kun Suomen somalialaisten liiton pääohjelma pyörähti käyntiin lauantaina iltapäivällä. Nuoret ja vihapuhe -paneelikeskustelussa asiantuntijoina toimivat Oikeusministeriöstä Michaela Moua, Poliisin ennaltaestävän toiminnan konstaapeli Harri Soininen ja Helsingin yliopiston vihapuhetutkija Maria Vuorinen. Paneelissa olivat mukana myös nuoret kokemusasiantuntijat Marian Abdi, Ritvan Osman, Faisa Mahad, Anas Abduleja Leif Hagert. Paneelia moderoi liiton SORA -hankkeen harjoittelija Asiya Ahmed.
Paneelikeskustelu lähti käyntiin vihapuheen määrittelyllä. Asiantuntijat määrittivät vihapuheen ja viharikokset lakipykälin ja rasismin ja syrjinnän kautta. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että vihapuheen määrittäminen yksiselitteisesti on vaikeaa ja vihapuheen ja vihaisen puheen erottaminen on joskus hankalaa.
”Vihapuhe on kielteistä yleistämistä, joka tarkoittaa sitä, että ryhmään kiinnitetään jotain ominaisuuksia, joiden väitetään olevan kaikkien sen ryhmän ominaisuuksia.” totesi Maria Vuorinen.
Nuoret ja vihapuhe -paneeli keräsi paljon kuuntelijoita. Kuva: Julie Breton
Asiantuntijat painottivat puheenvuoroissaan toistuvasti vihapuheen ilmoittamisten tärkeydestä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolle, poliisille tai syrjintä.fi -osoitteen kautta tulleista viharikosilmoituksista koostetaan tilastoa ja niiden perusteella taas esimerkiksi poliitikot voivat tehdä päätöksiä paremman yhteiskunnan puolesta.
Nuoret olivat yhtä mieltä siitä, että kadulla huuteluun on turha puuttua, varsinkin jos huutelija on humalassa. Sosiaalisessa mediassa taas on helpompi puuttua vihapuheeseen, kun kirjoituksia, kuvia ja postauksia voi ilmiantaa moderaattoreille. Konstaapeli Harri Soininen yhtyi nuorten mielipiteeseen ja lisäsi, että isot sosiaalisen median kanavat ovat ottaneet hyvin huomioon vihapuheen mahdollisuuden kanavissaan ja antavat ilmoitusten perusteella eston vihapuhujille. Rikosilmoituksia nuoret eivät ole tehneet, ja kokivat sen myös haastavaksi.
”Tapa, jolla romaneita on kohdeltu Suomessa, on tavallaan rampauttanut meidät eikä me osata enää reagoida vihapuheeseen ja rasismiin tavalla, jolla siihen pitäisi puuttua. On vaikea tehdä ilmoitusta poliisille, esim. syrjinnästä, koska poliisi on suhtautunut niihin nuivasti.” pohti Leif Hagert.
Michaela Moua nosti esille myös eri valta-asemat ja niiden vaikutukset vihapuheen ja viharikosten estämiseen. Mouan mielestä on valtaväestön käsissä vaikuttaa siihen millaisessa yhteiskunnassa elämme. Jokainen voi vihapuhetta nähdessään miettiä voisiko vaikka mennä vihapuheen kohteena olevan viereen istumaan, tai kysyä onko kaikki hyvin ja haluaisiko hän tehdä vihapuheesta ilmoituksen.
Takarivissä vasemmalla konstaapeli Harri Soininen, Anas Abdule, Leif Hagert ja Oikeusministeriöstä Michaela Moua. Eturivissä vasemmalta tutkija Maria Vuorinen, Asiya Ahmed, Ritvan Osman, Marian Abdi ja Faisa Mahad.
Paneelikeskustelun lomassa nousi esille myös mielenterveysasiat. Vihapuheen kohteeksi joutuminen vaikuttaa myös alitajuntaisesti jopa käyttäytymiseen, esimerkiksi kotimatkan reittivalinnoissa. Vaikka suurin osa nuorista vakuutti, ettei ole antanut vihapuheen vaikuttaa itseen, osa kuitenkin oli jäänyt pohtimaan kohtaamista jälkikäteen.
”Joskus jälkikäteen miettii, että näkeekö ihmiset meidät oikeasti näin.” totesi Ritvan Osman.
”Joskus tulee jopa pelkoa, jos vihapuhe tulee korkealta taholta, jolla on vaikutusvaltaa.” komppasi Leif Hagert.
”Kun puhutaan siitä, miten rasismi ja vihapuhe vaikuttaa mielenterveyteen, niin on olemassa Yhdysvalloissa kehitetty teoria ”Race Traumatic Stress Syndrome”, jossa oireet, kun asuu rodullistettuna ihmisenä valkoisessa ympäristössä, vastaa tietyllä tavalla esim. sotilaiden posttraumaattista stressisyndroomaa.” valotti Michaela Moua.
Jos missasit paneelikeskustelun, voit katsoa sen tallenteen Facebookista!
Tarinatuokioita tasatunnein
Keräsimme ennen festivaalia nuorilta tarinoita ja tekstejä, joita oli tarkoitus lukea pitkin festariviikonloppua tasatunnein. Nuoret intoutuivat kirjoittamaan lapsuuden muistoista, rasismista ja siitä miltä tuntuu olla minä. Varsinaisten ohjelmien väleissä luetut tarinat saivat festivaalivieraat pysähtymään teltalle toviksi kuuntelemaan tarinoita ja vilvoittelemaan teltan varjossa kuumassa kesäsäässä.
Ensi vuonna mennään taas
Tänä vuonna kävijöitä riitti Moninainen Suomi -teltalla koko viikonlopun. Uusi ja kiva toiminto hijab -huivin ja romanihameen kokeilemiseen veti väkeä telttaan. Lisäksi Suomen somalialaisten liitolla oli tietovisa Somaliasta. Kaikkien tietovisaan vastanneiden kesken arvottiin kolme elokuvalippua Finnkinoon. Voittajat olivat Paula, Faisa ja Jaakko. Kaikkiin voittajiin on oltu yhteydessä. Onnea vielä voittajille!
Aloitimme jo ensi vuoden festarisuunnittelun ja tiedossa onkin huippukivaa toimintaa silloinkin, joten nähdään ensi vuonna!
Anna palautetta
Jos kävit vierailemassa Moninainen Suomi teltalla, voit antaa tästä pikaisen palautteen teltastamme, jotta tiedämme mitä mieltä olitte. Kiitos palautteestasi, se on kultaakin arvokkaampaa!
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.