Suomen somalialaisten liitossa työharjoittelussakin olleet Shuhda ja Khaula kävivät keväällä liiton järjestämän diplomi-insinööri-valmennuskurssin ja pääsivät syksyllä opiskelemaan tietotekniikkaa Turun yliopistolle, josta valmistuvat diplomi-insinööreiksi aikanaan. On suuri saavutus päästä ensimmäisellä yrittämällä opiskelemaan suosittua ja haastavaa alaa.

Tietotekninen ala löytyi molemmille nuorille naisille omaa kauttaan. Shuhdalle on lapsesta asti sanottu, että hän sopisi juuri kyseiselle alalle, koska hän on aina ollut kiinnostunut ongelmanratkaisusta, ja ollut luonnonlahjakkuus tietoteknisissä asioissa. Khaulaa on taas kiinnostanut erityisesti koodaus. Alkuvaiheessa opintoja opiskellaan yleisemmin tietotekniikkaa, myöhemmin opinnoissa voi erikoistua juuri itseään kiinnostavaan osa-alueeseen.

Tietotekniikka on edelleen hyvin miesvaltainen ala, vähintään 80% uusista opiskelijoista on miehiä. Suurin osa opiskelijoista on myös kantasuomalaisia, joten nuoret naiset myös rikkovat normeja. Tämä ei kuitenkaan heijastu mitenkään negatiivisena asenteena, opetus on kaikille samaa, opettajat ei vähättele, vaan kaikkia kohdellaan samanarvoisesti ja kaikki ovat olleet mukavia. Monet uusista opiskelijoista ovat myös vilpittömän kiinnostuneita islamista, ja haluavat oppia tuntemaan Shuhdan ja Khaulan, ja ottaa heidät mukaan opiskelija-aktiviteetteihin. 

Opiskelijakulttuuri on edelleen aika alkoholipainotteista, joten siihen eivät nuoret naiset ole lähteneet mukaan, eivätkä koe menettäneensä mitään erityistä tämän takia. Shuhda ja Khaula keskittyvät lähinnä opintoihin, ja myös sukulaisten ja kavereiden vierailut Helsingistä pitävät heidät kiireisinä. 

Miltä opinnot ovat tuntuneet? 

”Yllättävän jännittävää on ollut, esimerkiksi lukion opintoihin verrattuna opinnot ovat olleet todella mielenkiintoisia. Opettajat ovat tosi kannustavia, mutta opinnot ovat todella itsenäisiä, niistä pitää kantaa itse vastuu.” toteaa Shuhda. 

Haasteellisinta opintojen kiivastahtisuuden ja itsenäisyyden lisäksi oli tietysti myös muutto Helsingistä Turkuun, ja kaiken elämän organisointi uudessa kotikaupungissa. Onneksi opiskelijakämpät löytyivät Turun ylioppilaskyläsäätiön kautta. 

”Turku uutena kotipaikkana on todella pieni verrattuna Helsinkiin, mutta opinnot vievät lähes kaiken ajan, joten vapaa-ajan viettoon ei vielä tässä vaiheessa ole edes aikaa.” nuoret opiskelijan alut vakuuttavat.

Nuorilla naisilla on kunnianhimoinen suunnitelma valmistua maisterinopinnoista viidessä vuodessa, joskin työmäärä hieman tässä vaiheessa hirvittää. Onnea opintoihin tuleville vuosille!