Hyvää tarkoittava tukiopetus voi johtaa jopa syrjintään – ”Mun pitää itse uskoa, että mä pystyn samaan kuin muut suomalaiset nuoret”

Maahanmuuttajanuoria ohjataan usein turhaan suomi toisena kielenä -opetukseen. Hyvää tarkoittava tukiopetus voi johtaa jopa syrjintään.

Kuva: Petteri Juuti / Yle

Espoolainen Amina Mohamed Salad on asunut Suomessa koko ikänsä. Koska Aminan kotikieli oli somalia, hänet siirrettiin peruskoulussa suomi toisena kielenä -tunneille. Koulunkäynti oli hankalaa ja syyn selvittämistä vaikeutti maahanmuuttajatausta.

– Mulla on lukihäiriö, mutta en tiennyt sitä ala-asteella. Koulussa ajateltiin, että vaikeudet johtuvat siitä, että en puhu kotona suomea vaan somaliaa.

Amina tunsi olonsa eristetyksi muusta luokasta, eikä ymmärtänyt, miksi hänen täytyi käydä eri äidinkielen tunneilla, vaikka hän oli syntynyt ja asunut Suomessa koko elämänsä kuten muut luokkatoverinsa.

Helsingin yliopiston tutkijan Anna-Maija Niemen mukaan hyvää tarkoittava tukiopetus voi johtaa jopa syrjintään.

– Jos me tarjotaan mitä tahansa tukea tavallisista oppilasryhmistä eriytettynä, niin siinä on aina vaarana se, että tietyt nuoret leimautuvat. Se voi tuoda mukanaan kielteisiä seurauksia myös siinä, että maahanmuuttajanuoret voivat jäädä paitsi asioista, joita käsitellään äidinkielen tunneilla, joihin muu heidän vertaisryhmänsä osallistuu, sanoo Niemi.

Yläasteella Amina pääsi äidinkielen tunneille opiskelemaan oman luokkansa kanssa.

Se on päivittäinen kamppailu. Mun pitää itse sanoa, että kyllä mä pystyn siihen samaan kuin muut suomalaiset nuoret.

Amina Mohamed Salad

– Tämä näkyi heti arvosanoissani, ne lähtivät nousuun, Amina kertoo.

Vuonna 2013 tehdyn Somalit Helsingissä -tutkimushankkeen mukaan moni lähes täysin suomenkielinen maahanmuuttajanuori käy turhaan suomi toisena kielenä -tunneilla. Tämä taas saattaa heikentää kielitaitoa ja jatko-opiskelumahdollisuuksia.

Moni maahanmuuttajataustainen nuori päätyykin kirjoittamaan ylioppilaskirjoituksissa suomen kielen, vaikka kielitaito riittäisi hyvinkin kirjoittamaan äidinkielen. Amina kertoo, että suomen kirjoittaminen toisena kielenä houkuttelee helppoudellaan etenkin niitä, jotka osaavat kieltä hyvin.

Se on yksi virhe, joka on vaikuttanut mun suomen kieleen.

Amina Mohamed Salad

Myös Amina palasi lukiossa suomi toisena kielenä -tunneille. Viereisessä saattoi istua oppilas, joka oli muuttanut suomeen vasta hiljattain.

– Siellä oli enemmän kavereita, paljon somalialaisia ja erimaalaisia nuoria. Mutta jälkeen päin mietittynä, se oli virhe, joka vaikutti suomen kieleeni heikentävästi.

Amina valmistui ylioppilaaksi Pohjois Tapiolan lukiosta viime jouluna, ja tällä hetkellä lukee yliopiston pääsykokeisiin. Amina kuitenkin kertoo, että käy päänsä sisällä jatkuvaa kamppailua todistaakseen itselleen, että puutteellisesta kielitaidosta huolimatta pystyy samoihin asioihin kuin muutkin.

– Se on päivittäistä kamppailua oman itseni kanssa, ja minun pitää todistaa itselleni jatkuvasti, että pystyn samaan kuin muut ikäiseni suomalaisetnuoret, kertoo Amina.

Maryama Abdi, Somaliliiton nuorten uutisluokka

Uutinen julkaistiin ensin Ylellä: Yle Uutisluokka on mediakasvatushanke, jossa nuoret tekevät uutisia omista aiheistaan.


Katso pätkä myös Yle Uutisten 20:30 lähetyksestä.