Lastensuojelu somaliperheissä – Pyöreän pöydän keskustelutilaisuudessa etsittiin vastauksia perheiden ongelmiin

Suomen somalialaisten liitto on kiinnittänyt huomiota huostaanotettujen lasten määrän kasvuun somaliyhteisön keskuudessa ja kokosi yhteen pyöreän pöydän keskusteluun alan asiantuntijoita, poliitikkoja, moskeijan edustajia ja tutkijoita tarkastelemaan ongelmien syitä ja ratkaisuja niihin.

Lastensuojeluilmoitusten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa jo muutamien vuosien ajan, kertovat THL:n lastensuojelun tilastot. Lastensuojelutapauksia ei tilastoida etnisyyteen perustuen, mutta kuten esimerkiksi Perhepalvelujohtaja Maritta Pesonen Vantaan kaupungilta kertoi jo vuonna 2013: “-lastensuojelun ammattilaiset osaavat kyllä sanoa, että maahanmuuttajien osuus on hienoisessa kasvussa.”

Kulttuuriset erot lasten kasvatuksessa ovat erilaiset Somaliassa ja Suomessa. Kun suomalaislapset kasvatetaan lähinnä perheen ja lähisukulaisten voimin, on somalialaislapset kasvatettu perinteisesti koko yhteisön voimin. Kasvattajina ovat niin vanhemmat, imaami, opettaja, naapurin setä kuin vahtimestari. Kun perhe muuttaa Suomeen, tuo tukiverkosto rakoilee ja ongelmille on loistavat kasvualustat.

“Asia on raskas ja aiheuttaa maahanmuuttajaperheissä usein pelkoa siitä, että lapsi huostaanotetaan suoraan.”

Keskustelussa kävi ilmi, että somaliperheet ovat paljon tekemisissä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Syiden ongelmiin todettiin olevan monimuotoisia, sillä päihteet, rikollisuus ja opiskeluun liittyvät ongelmat aiheuttavat somalitaustaisille nuorille ja perheille haasteita. Myös avioerojen määrä somaliyhteisössä on korkealla, joten yksinhuoltajaäitejä on runsaasti. Vanhempien sosiaalinen asema Suomessa ja suomalaisen kulttuurin tuntemus vaikuttavat perheiden hyvinvointiin. Mahdollinen matala koulutustaso, työllistymisen haasteet ja maahanmuuttajan status altistavat perheitä kuormittaville tekijöille, joita yhteiskunnassa esiintyvä rasismi ja syrjintä ei myöskään helpota.

Vuonna 2013 järjestimme seminaarin, jossa käsiteltiin lastensuojelun tarkoitusta ja toimintaa. Myös sijaisperhetoiminnasta ja tukiperhetoiminnasta on järjestetty koulutuksia ja infotilaisuuksia somaliperheille. Asia on raskas ja aiheuttaa maahanmuuttajaperheissä usein pelkoa siitä, että lapsi huostaanotetaan suoraan. Ammattilaiset korostavat, että huostaanotto ei koskaan ole ensimmäinen vaihtoehto, vaan pääasiassa pyritään siihen, että lapsi voi jäädä kotiin asumaan.

Ratkaisuja ongelmiin ei löydy sormia napsauttamalla vaan tarvitaan pitkäjänteistä työtä somaliyhteisössä, jotta ymmärrys molemmin puolin kasvaisi. Pyöreän pöydän keskustelussa nostettiin esille toive keskustelutilaisuuksien ja infojen järjestämisestä etenkin vanhemmille, jotta tietoa lastensuojelun tarkoituksesta ja avusta saataisiin leviämään mahdollisimman laajalle. Somalinkielisen materiaalin julkaiseminen helpottaisi myös ymmärrystä lastensuojeluasioissa, vaikka tietoa onkin jo esillä mm. lastensuojelu.info -sivustolla, myös somaliksi. Asiantuntijaryhmämme toivoi myös nuorille suunnatun toiminnan lisäämistä eri ikävaiheissa, jotta kasvavilta ongelmilta vältyttäisiin.

“Tällaisten asioiden käsittely yhteisönä on erittäin tärkeää”, totesi tilaisuuteen osallistunut järjestökoordinaattorimme Jama Ismail.

Vaikka keskustelua on käyty, on huostaanottoon ja lastensuojeluun liittyvää tietoa jaettava edelleen aktiivisesti. Somaliliitto tulee jatkossa järjestämään lisää kuulemisia ja tilaisuuksia aiheen tiimoilta. Liitolla on myös sovittelutoimintaa ja neuvontapalvelua, joista saa apua vaikeissa tilanteissa.