Blogikirjoitus: Yhteiset nuoremme

Kun näin miten Vuosaaren asukkaat näkivät toisensa ensisijaisesti vuosaarelaisina – katsomatta toistensa taustoja, inspiroiduin kirjoittamaan tämän blogitekstin. Mielestäni he näyttivät hyvää esimerkkiä koko suomalaiselle yhteiskunnalle.

Vuosaari kaikille -tapahtuman tarkoituksena oli pohtia yhdessä asiantuntijoiden ja paikallisten asukkaiden kanssa, kuinka tehdä Vuosaaresta entistä parempi paikka kaikille alueen asukkaille.

Suomen somalialaisten liitto järjesti tapahtuman yhteistyössä Diakonissalaitoksen, SOPDO ry:n, Suomen sovittelufoorumin ja Asuntosäätiön Herkko Korhonen (Asokodit) kanssa. Panelistit olivat Oussama Yousfi Diakonissalaitoksen UNIT-hankkeesta, Aisha Salaad SOPDO ry:stä , Camilla Marucco Suomen sovittelufoorumin SoVe-hankkeesta ja Herkko Korhonen Asokodeilta. Tapahtuma järjestettiin Etelä-Suomen alueellisen etnisten suhteiden neuvottelukunnan (E-S ETNO) toimintarahan tuella.

Panelistit Oussama Yousfi ja Camilla Marucco

Tapahtuman suunnitteluprosessiin osallistettiin kolme paikallista nuorta. Tapahtuman avasivat hienosti Hani ja Huda, jotka kertoivat tapahtuman järjestämisen syistä. Tapahtuma alkoi paneelikeskusteluna, jonka juontajana toimi Maryam Askar. Paneelikeskustelun osallistujat puhuivat avoimesti tapahtuman teemoista ja vastasivat myös yleisökysymyksiin. Tapahtuman yleisöksi kutsuttiin Vuosaaren asukkaita eri taustoista.

Vuosaari kaikille -tapahtuma onnistui erinomaisesti. Asukkaat ja asiantuntijat saivat aikaan mehevää keskustelua, jonka avulla he löysivät tilanteeseen kaikkia osapuolia palvelevia ratkaisuja. Tapahtumaan osallistuneet vuosaarelaiset sopivat tutustuvansa paremmin toisiinsa. Lisäksi he perustivat yhteisiä tiedonjaonkanavia esimerkiksi Whatsappiin. Asokodeilta luvattiin hakea lupaa kylttiin, joka kieltäisi läheisen urheilukentän käytön hiljaisuusaikana.

Nuorisotyöntekijänä tiedän, kuinka tärkeää nuorille on harrastukset ja vapaa-ajan vietto. Nämä itselle kivat asiat voivat kuitenkin muuttua toisille ikäviksi, jos toisten rauhaa, yhteisiä sääntöjä ja hiljaisuusaikaa ei kunnioiteta.

Herkko Korhonen ja juontaja Maryam Askar

Kun nuoret tekevät naapurustossa ilkivaltaa, naapureiden on hyvä yrittää ratkaista ongelma yhdessä, nuoren taustasta riippumatta. Ikäihmisten, joiden lapset ovat jo kasvaneet aikuiseksi, on tärkeää kohdella naapuruston lapsia kuin omiaan. On myös tärkeää, että vanhemmat tietävät missä, miten ja keiden kanssa oma lapsi viettää vapaa-aikansa. Kaupungissa asuessa, ja varsinkin kerrostalossa, on normaalia kuulla ajoneuvojen ja seinänaapureiden ääniä. Myös lapsista lähtee ääntä ja tässä asiassa monet lapsiperheet kaipaavat naapureiden ymmärrystä. Joillekin iloisten lasten äänet luovat kodikasta tunnelmaa.

Vielä pienissä kylissä täällä Suomessa naapurit puuttuvat, jos jonkun lapsi tekee ilkivaltaa. Naapuri kertoo sen olevan väärin ja kertoo myöhemmin lapsen huoltajalle. Mutta isoissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, jokainen elää omaa elämää eikä välitä tekeekö toisen lapsi väärin. Tieto omien lapsien teoista saavuttaa vanhemmat liian myöhään. Se johtaa lapsia väärälle polulle.

Mutta jos perhe, naapurit sekä lasten- ja nuorisoaloilla työskentelevät tekisivät yhteistyötä, se auttaisi lasta paljon. Suurkaupungeissa on kadonnut kokonaan yhteisöllisyys, joka estää koko kylän osallistumisen lasten kasvatukseen.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että “koko kylä kasvattaa” -perinne on historiaa. Joka toisaalta tarkoittaa sitä, että jokainen joka asuu pääkaupunkiseudulla tulee elämään yksinäistä ja kiireellistä elämää. Koko kylän kasvatuksessa on myös muitakin hyötyjä kun lapsen oikealle tielle käännyttäminen. Kuten naapurin ja perheen välinen luottamus. Koko kylä on tavallaan yksi suuri perhe.    


Abdule Mahamed,
Nuorten verkosto (NUVE) -hankkeen työntekijä
Suomen somalialaisten liitto