Suomen somalialaisten liiton Nuorten verkosto (NUVE) -hankkeen mediaryhmäläiset osallistuivat Oikeusministeriön ideakilpailuun loppuvuodesta 2020. Ideakilpailun tarkoituksena oli kutsua kansalaisjärjestöjä mukaan suunnittelemaan hallituksen rasisminvastaisen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelman toimenpiteitä. Kilpailuun lähetettyjä, antirasismin ympärille rakennettuja hankeideoita arvioitiin muun muassa toteutuskelpoisuuden ja innovatiivisuuden perusteella.

Suomen somalialaisten liiton NUVE-hankkeen ehdotus kilpailuun oli sosiaalisen median vihapuheen vastainen viestintäkampanja “nuorilta nuorille”- periaatteella. Nuorten ideoimalle kampanjalle myönnettiin avustus, joka rahoitettiin Oikeusministeriön rasisiminvastaisen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelmasta. Kampanjan tavoitteena oli lisätä tietoisuutta vihapuheesta nuorten keskuudessa, edistää vihapuheen tunnistamista sekä lisätä vihapuheesta ja viharikoksista ilmoittamista poliisille. 

Kampanjaa varten kerättiin vihapuheeseen liittyviä kokemuksia 20-29 – vuotiailta eri etnisistä taustoista tulevilta nuorilta ja kokemukset jaettiin videoilla, jossa toiset nuoret toimivat kertomusten lukijoina. Myös eri viranomaistahoja haastateltiin asian tiimoilta. Mediaryhmän nuoret sekä NUVE-hankkeen työntekijät pitivät tärkeänä sitä, että myös kantasuomalaiset nuoret oppisivat tunnistamaan vihapuhetta, sekä toimimaan sen vähentämiseksi.  

Vihapuhe on monelle maahanmuuttajataustaiselle nuorelle arkipäivää, ja sitä esiintyy erityisesti sosiaalisen median eri kanavissa, keskustelupalstoilla ja kommenttikentissä. Anonyymien nimimerkkien ja nettiprofiilien takaa on helppo heitellä asiattomuuksia, mutta harva tulee ajatelleeksi sitä, miten kauaskantoiset vaikutukset sillä oikeasti on. Sanat satuttavat vähintään yhtä paljon, kuin teotkin ja teoista täytyy kantaa vastuu. Suora tai epäsuora vihapuhe sekä rakenteellinen rasismi voivat vaikuttaa ihmisten elämään myös konkretian tasolla ja esimerkiksi työn saanti voi muodostua todelliseksi haasteeksi.

“Peruskoulu ja ammattikoulu olivat minulle hyvin traumaattisia kokemuksia. Siellä kohtasin syrjintää niin luokkalaisilta, kuin opettajilta. Työllistän itseni tällä hetkellä, sillä aikaisempien kokemusteni mukaan rekrytointiprosessit ovat nöyryyttäviä. Haastattelijan nähdessä tutkintotodistuksessani merkinnän “suomi toisena kielenä”, rekrytoija menettää täysin kiinnostuksen minuun työnhakijana. Olen joutunut myös vaihtamaan nimeni, jottei se herättäisi ei-toivottua huomiota.”

Vihapuhekyselyyn vastanneen nuoren kertomus

---

Mitä vihapuheella sitten tarkoitetaan?

Vihapuhe on sellaista loukkaavaa puhetta tai ilmaisua, joka rajoittaa kohteensa oikeutta olla ja tulla kuulluksi sellaisena kuin on. Vihapuheella hyökätään yksilöä tai ihmisryhmää kohtaan esimerkiksi etnisen taustan, äidinkielen tai ihonvärin, sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon, maailmankatsomuksen tai vamman perusteella. (Allianssi 2021.) 

Koronapandemialla on ollut omat negatiiviset vaikutuksensa myös vihapuheen lisääntymiseen ja joillakin on valitettavasti tapana purkaa pahaa oloaan ensimmäiseen vastaantulevaan ihmiseen, oli se kohtaaminen sitten livenä, tai verkossa. On kuitenkin tärkeä tiedostaa, että vihapuhetta ei tarvitse koskaan hyväksyä ja siitä on vastuussa aina sen tekijä itse. Vaikka vihapuheesta onkin äärimmäisen vaikea päästä eroon kokonaan, voi sen seurauksia yrittää jokainen tahollaan hillitä.

“Kun olin vuokratyöntekijänä kaupassa pk-seudulla, asiakkaat ja kauppojen vakituiset työntekijät usein kohtelivat minua epäkunnioittavasti tai alentavasti, minkä voin vain olettaa johtuvan taustastani. Sillä tosi harvoin tein mitään virheitä töissä ja olin jatkuvasti valmistautumassa henkisesti siihen, että seuraavalla asiakkaalla jonossa olisi jokin pyytämätön kommentti sanottavana ja joutuisin hetkessä keksimään, miten reagoisin.”

Vihapuhekyselyyn vastanneen nuoren kertomus

Suomen somalialaisten liiton nuorten vihapuheen vastainen kampanja on loistava esimerkki siitä, kuinka rohkean ideoinnin ja avoimen viestinnän avulla voidaan kaataa raja-aitoja ja saavuttaa jotain hyvää, nuorelta toiselle. Tietämättömyys on suurin syy ennakkoluulojen syntymiselle ja sitä voidaan ehkäistä vain yhdellä tavalla: Kunnioitetaan toisiamme, opitaan toisiltamme ja pysähdytään miettimään sanojemme seurauksia. Jos ja kun netissä kuitenkin on pakko puhua, jokainen voisi keskittyä puhumaan vain hyvää. 

Vihapuheen vastaista viestintäkampanjaa voi seurata Nuorten verkoston omalta Instagram-tililtä: @nuortenverkosto.

Pihla Järvinen,

Yhteisöpedagogiopiskelija

Harjoittelijana NUVE-hankkeessa