Ardo on 13-vuotias tyttö. Hänen vanhempansa ovat maahanmuuttajia, kun taas Ardo ja hänen kolme veljeään ovat syntyneet Suomessa. Ardon äidinkieli ei ole suomi, mutta hän on puhunut suomea pienestä pitäen.

Ardon haaveena on opiskella lääkäriksi. Hänen tätinsä on lääkäri ja Ardo on mielenkiinnolla seurannut tädin työtä. Toisaalta myös opettajan ammatti kiinnostaa, mutta onneksi Ardolla on vielä aikaa miettiä mikä hänestä tulee isona.

Alakoulun Ardo kävi pienessä koulussa, jossa oli vain muutamia maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Toisin taas yläkoulu, jossa Ardo aloitti, on paljon suurempi ja monikulttuurisempi. Monikulttuurisuudessa on monia hyviä puolia, kuten se, että Ardo saa uusia ystäviä, joilla on samanlainen tausta kuin hänellä. Toisaalta kaikki ei mene niin hyvin. Hänet esimerkiksi laitetaan automaattisesti S2-opetukseen (suomi toisena kielenä), vaikkei hänellä ole aikaisemmin ollut ongelmia kielitaidon kanssa.

Suurin osa Ardon ryhmässä olevista S2-oppilaista ovat olleet Suomessa vasta vähän aikaa ja he vasta opettelevat suomen kieltä, kun taas Ardo on puhunut suomea koko elämänsä. Tilanne turhauttaa Ardoa ja välillä hän kysyy itseltään, että onko hän tunneilla opettaja vai oppilas. Ardon vanhemmat ottavat yhteyttä kouluun, mutta heille vastataan, että Ardo tarvitsee tukea suomenkielen opiskeluun.

Yläasteella Ardo kohtaa myös muita uudenlaisia tilanteita. Hän joutuu muun muassa rasistisen huutelun kohteeksi. Lisäksi yksi opettajista kohdistaa epämiellyttävää huomiota Ardoon, kun puhutaan tummaihoisista, pakolaista tai maahanmuutosta. Ardo vastaa opettajalle, että hän on syntynyt Helsingissä, mutta opettaja ei tunnu välittävän. Ardo ihmettelee miksi muilta ei kysytä samanlaisia kysymyksiä.

Yläkoulun tuomat muutokset ja uudet tilanteet aiheuttavat Ardolle jännitystä ja ahdistusta.  Hänen äitinsä lohduttaa, että sopeutuminen uuteen vie paljon aikaa. Ja että vaikka on hankalaa Ardo kyllä pärjää hyvin.

Ardon vanhemmat kasvoivat Suomessa. Ardo itse syntyi Suomessa. Ardo kävi päiväkodin ja ala-asteen Suomessa, mutta silti hän opiskelee suomea oppilaiden kanssa, jotka ovat vasta muuttaneet Suomeen. Lisäksi osa opettajista kohtelee häntä eriarvoisesti hänen ihonvärinsä takia. Piilorasismi vaikuttaa henkisesti ja voi johtaa unelmista luopumisen. Piilorasismi tulee vaikuttamaan Ardon koulutuspolkuun ja mahdollisuuksiin myös tulevaisuudessa.

Tämä ei tapahtunut ainoastaan Ardolle vaan useilla maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on samanlaisia kokemuksia. Korkeakouluhakujen yhteydessä se johtaa monen kohdalle siihen, että joutuu näkemään todella paljon vaivaa todistaakseen kelpoisuutensa korkeakouluopintoihin. Tämä on iso rakenteellisen rasismin muoto, jota voitaisi lähteä korjaamaan perusopetuksessa niin, että lapsia ei yksinkertaisesti enää laitettaisi suomi toisena kielenä opetukseen.

 Abdule Mahamed, Suomen somalialaisten liiton SAVIOR-hanke projektityöntekijä

Blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen somalialaisten liiton virallista linjaa.