Kuva: Pixabay

Äidin merkitystä lapselle korostetaan lähes kaikkialla maailmassa yli isän, ja kovin tärkeä hän lapsen kehitykselle onkin. Äitihän on se, joka kantaa lasta, synnyttää tämän maailmaan ja imettää sekä hoivaa lasta, jolloin äidin ja lapsen välille kehittyy erittäin tärkeä suhde jo varhain. Isä ei synnytä eikä imetä, joten tarvitaanko häntä siis ollenkaan? Eikö lapselle riittäisi pelkkä äiti?

Valitettavaa on, että monet ajattelevat juuri näin. Isän merkitystä lapselle vähätellään, vaikka tutkimukset osoittavat, että isän aktiivinen osallisuus lapsen elämässä jo vauvasta lähtien tukee lapsen kehitystä positiivisesti; vauvat, joiden isät ovat osallistuvia, tutkivat ympäristöään rohkeammin ja luottavat itseensä enemmän kuin ne vauvat, joiden isät eivät ole olleet mukana lapsen hoidossa. Merkittävää on myös se, että osallistuvien isien lapsilla on paremmat sosiaaliset taidot sekä enemmän koulumenestystä, kuin niillä lapsilla, jotka tapaavat isiään vain harvoin tai eivät ollenkaan. Välittävän isän vaikutus lapsen kehityksessä näkyy tämän varhaisaikuisuuteen saakka ja saattaa vaikuttaa siihenkin, millaisia suhteita hän luo aikuisena. Rakastavien ja huolehtivien vanhempien lapsi luo tutkitusti turvallisempia parisuhteita aikuisena kuin lapsi, jonka vanhemmat ovat etäisiä tai vältteleviä.

Isällä on siis huomattava merkitys lapsen elämässä jo synnytysklinikalta kotiuduttaessa. Tästä huolimatta, on vieläkin aika harvinaista, että isä jää Suomessa vanhempainvapaalle. Tilanne on oikeastaan päinvastainen, sillä äidin ollessa lapsen kanssa kotona, isät paiskivat töitä tilastollisesti työikäisistä kaikkein eniten. Jos vanhemmat eroaa lasten ollessa pieniä, saattaa tällöin lasten ja isän välinen suhde olla etäisempi kuin äidin ja lasten. Useimmissa tapauksissa lapset jäävätkin erotilanteessa asumaan äidin kanssa. Olisi siis tärkeää, että isät viettäisivät aktiivisesti aikaa lapsen kanssa jo hoitovapaalla.

Lapsi hyötyy siis huomattavasti kahdesta rakastavasta vanhemmasta. Tämä ehkäisee lapsen mielenterveysongelmia ja mahdollista häiriökäyttäytymistä. Onkin huomattu, että nuorilla rikoksentekijöillä on hyvin usein yhteistä se, että heidän elämistään puuttuu isä. Kaiken edellä mainitun vuoksi olisi ehdottoman tärkeää, että isät kokisivat samanlaista arvostusta kuin äiditkin; se auttaisi heitä pitämään kiinni omasta asemastaan vanhempina ja taistelemaan paikasta lapsen elämässä eron jälkeenkin. 

Suomen somalialaisten liiton SAVIOR-hanke haluaa auttaa isiä vahvistamaan kiintymyssuhdetta lapsiin ja aktiivista osallistumista lasten elämään. Tervetuloa mukaan isä-lapsi -ryhmätoimintaan, jossa keksitään yhteistä tekemistä isille ja heidän lapsilleen, sekä keskustellaan muiden isien (tai lapselle läheisten mieshenkilöiden) kanssa arjen haasteista ja hyvinvoinnista. 

Nina Koivuniemi
SAVIOR-hankkeen projektikoordinaattori
Suomen somalialaisten liitto