Suurin osa somalialaisista ja sitä kautta myös suomensomaleista on muslimeja. Toisin kuin Suomessa ja muualla Euroopassa, uskonnon merkitys jokapäiväisessä elämässä ja yksilön identiteettiä rakentavana tekijänä on suurempi.

Somaliassa on myös pieni kristillinen vähemmistö, jonka osuus jää noin tuhanteen henkilöön.

Suomessa islamin uskoa seuraavia eli muslimeja arvioidaan olevan 50 000 – 60 000. Somalitaustaisia näistä on n. 16 000.

Mitä islam on?

Islam on sen seuraajan elämää kokonaisvaltaisesti määrittävä uskonto. Se on uskonto ja elämäntapa, joka asettaa velvollisuuksia niin Jumalaa kuin muita ihmisiä kohtaan.

Ensimmäisiin kuuluvia velvollisuuksia kutsutaan islamin viideksi peruspilariksi. Näitä ovat

1. Shahada (uskontunnustus)
   ”Todistan, ettei ole muuta palvomisen arvoista Jumalaa kuin Allah ja todistan, että Muhammed on Jumalan sanansaattaja. ”
2. Salat (rukoukset)
   Ne suoritetaan viidesti päivässä. Rukoukset vahvistavat ja edistävät uskoa Jumalaan ja inspiroivat ihmistä pyrkimään kohti korkeampaa moraalia ja täyttämään velvollisuutensa muslimina sillä tavoin, kuin Jumalan antamat ilmestykset Koraanissa ja profeetta Muhammedin (SAAS) esimerkki kehottavat. Rukoukset puhdistavat sydäntä ja auttavat kontrolloimaan haluja ja kiusauksia toimia väärin tai tehdä pahaa.
3. Zakat (almut)
   Vuosittainen ”vero” kunkin omaisuudesta, joka annetaan hyväntekeväisyytnä tarvitseville.
4. Saum (paasto)
   Paasto kuuluu Ramadan-kuukauteen, joka on islamilaisen kuukalenterin yhdeksäs kuukausi. Tänä kuukautena muslimit pidättäytyvät ruuasta, juomasta ja seksuaalisesta kanssakäymisestä aamunsarastuksesta pimeyden laskeutumiseen asti. Ramadan on todellinen ”pyhä kuukausi”, joka poikkeaa muista vuoden kuukausista. Päivisin on rauhallista ja kaduilla vähän väkeä. Monin paikoin muslimimaissa ravintolat ovat kiinni. Mutta yöt ovat sitäkin vilkkaampia. Moskeijat täyttyvät ihmisistä, jotka suorittavat ”tarawihia”, erityisiä Ramadanin aikana tehtäviä rukouksia. Viimeisten kymmenen päivän aikana moskeijoihin kerääntyy vielä enemmän ihmisiä. Yhdeksi näistä öistä sattuu Laylat al qadr, ”voiman yö”, jolloin palvonnan arvo on erityisen suuri. Juuri tuona yönä Koraani ilmestyi profeetalle Jumalalta enkeli Gabrielin välityksellä.
5. Hajj (Pyhiinvaellus)
   Muslimit tekevät joitakin päiviä kestävän pyhiinvaelluksen Mekkaan suorittaakseen ne pyhiinvaellusriitit, jotka määrätään Koraanissa ja joista kertoo profeetta Muhammedin (SAAS) perimätieto. Tämä tapahtuu islamilaisen vuoden 12. ja viimeisenä kuukautena. Pyhiinvaellus kerran elämässä on jokaisen muslimin velvollisuus, joka siihen kykenee. Mekassa on pyhä Kaaba, muslimimaailman keskus.

Islamin etiikka

Islamin etiikan lähteitä ovat (tärkeysjärjestyksessä) Koraani, profeetan sunna eli perimätieto, yhteisön keskuudessa saavutettu yksimielisyys  ja analogiapäättely (esimerkkinä huumaavat aineet. Jos alkoholi on kielletty, voidaan vetää johtopäätös muidnekin huumaavien aineiden olevan kiellettyjä).

Vaikka Koraanista ei löydy kymmenen käskyn tapaista muista erottuvaa eettistä koodistoa, jotkut Koraanin kohdat antavat selkeitä ohjeita (esim. 17:22-39).

Islamilaisen etiikan ja ihmisten välisen kanssakäymisen keskiössä ovat hyveet:

• kiitollisuus Jumalaa kohtaa
• tottelevaisuus Jumalaa ja hänen sanansaattajaansa kohtaan
• ystävällisyys
• siveys
• rehellisyys
• uskollisuus
• nöyryys
• rauhaa rakastavuus
• oikeudenmukaisuus
• kunnioittavuus
• rohkeus
• lähimmäisenrakkaus sekä
• armeliaisuus.

Islamin laissa teot luokitellaan viiteen luokkaan:

1. velvollisuuksiin, joiden laiminlyönti on synti
2. suositeltaviin, joiden laiminlyönnistä ei rangaista
3. neutraaleihin
4. moitittaviin, joiden välttämistä suositellaan, mutta jotka eivät ole rangaistavia, sekä
5. kiellettyihin, jotka ovat Jumalaa vastaan tehtyjä syntejä ja siksi rangaistavia.

Neljä ensimmäistä luokkaa ova siis sallittuja, ja vain viimeinen kielletty (haram).

Alkoholi on islamissa haram, eli kielletty. Kielletty on myös myös ihmistä tai eläintä esittävien kuvien käytön jumalanpalveluksessa ja rukous- ja hartaustiloista. Moskeijat ovat tästä syystä täysin kuvattomia. Myöskin kaikissa profeetta Muhammadia esittävissä kuvissa hänen kasvonsa on peitetty. Kiellettyihin asioihin kuuluvat myös uhkapelit (Kor. 5:90-91), varastaminen, valehtelu, panettelu, petos ja huijaus sekä ennustaminen ja taikuus. Myös koronkiskonta on Koraanin kieltämä asia (2:276).

Ruoan suhteen islam asettaa väin vähän kieltoja. Kiellettyjä ovat itsestään kuolleet eläimet, veri  ja sianliha. Lisäksi ruoaksi valmistettavan lihan täytyy olla islamin sääntöjen mukaan teurastettua (Kor. 5:3). Eläin täytyy teurastettaessa kääntää Mekkaa kohden ja teurastajan lausua ”Jumalan nimeen”. Myös petoeläimet ovat kiellettyä ruokaa. Suomen säädösten mukaan eläin tainnutetaan ennen teurastusta.

Rukous

Islamin jumalanpalveluselämän ytimessä on viisi kertaa vuorokaudessa toimitettava rukous. Rukous on profeetta Muhammedin opetukseen perustuva normi, eli sunna.

Rukouskutsu esitetään viidesti päivässä moskeijan minareetista.

1. Ensimmäinen rukoushetki on aamun sarastaessa, ennen auringon nousua.
2. Keskipäivän rukous suoritetaan auringon jätettyä lakikorkeutensa.
3. Kolmas rukous suoritetaan ennen auringonlaskua.
4. Iltarukous suoritetaan iltaruskon aikaan.
5. Viides rukous pimeyden jo laskeuduttua, milloin tahansa ennen aamun kajastusta.

Jottei rituaalia sotkettaisi auringonpalvomiseksi, sitä ei saa suorittaa auringon juuri noustessa tai laskiessa, eikä tarkkaan keskipäivällä.

Rukoukset voidaan suorittaa missä tahansa –  niitä varten ei tarvitse mennä mihinkään erityiseen paikkaan. Rukoilijan tarvitsee vain asettaa jotain eteensä merkitsemään rukoussuunnan (kohti Mekkaa) sekä varmistettava, että alusta on puhdas. Yleensä käytetään rukousmattoa. Rukoukset voidaan suorittaa yksin tai yhdessä muiden kanssa. Tavallisesti muslimit rukoilevat kotona. Päivittäiset rukoushetket kestävät vain muutamia minuutteja, joten niiden ei tarvitse pelätä häiritsevän esimerkiksi työpäivän kulkua.

Julkinen rukouspaikka on moskeija. Muslimimiesten velvollisuus on osallistua perjantain jumalanpalvelukseen, yhteisrukoukseen joka korvaa keskipäivän rukouksen. Se toimitetaan erityisessä perjantaimoskeijassa, jonka tunnistaa saarnatuolista (minbar). Saarnaaja on yleensä moskeijan palkkaama uskonoppinut, joka hoitaa myös imaamin tehtäviä. Saarna voidaan kuitenkin pitää myös muiden tilaisuuksien yhteydessä, varsinkin juhlapäivien aamujumalanpalveluksissa. Moskeijoissa voidaan pitää saarnoja muulloinkin kuin rukousten yhteydessä. Moskeijoista tuli varhain myös muun opetuksen keskuksia ja niiden yhteydessä voi toimia esimerkiksi koraanikouluja.

Rukoilijan on oltava rukousta suorittaessaan rituaalisesti puhdas. Moskeijoiden ulkopuolella on tavallisesti pesualtaita rituaalipesua varten. Aluksi peseytyjä pesee kätensä, huuhtoo suunsa ja sieraimensa. Sitten pestään kasvot, kädet ja käsivarret, sekä pyyhitään päälaki ja kaula. Lopuksi pestään jalat. Pesuun voidaan käyttää veden lisäksi myös hiekkaa, jos vettä ei ole saatavilla. Moskeijaan mentäessä riisutaan jalkineet ja pukeutumisen on oltava säädyllistä.

Rukouksessa lausutut sanat ja siihen liittyvät liikkeet ovat tarkoin määrätyt. Moskeijoissa myös tähdennetään kurinalaisuutta, rukoilijat seisovat aloittaessaan suorissa riveissä ja seuraavat rukouksen johtajan (imaamin) liikkeitä. Rukouksen liikkeet koostuvat kumarussarjoista, joita tehdään kaikkiaan neljä. Periaatteessa kuka tahansa rukouksen osat tunteva muslimi voi toimia rukouksen johtajana.

Ramadan

Ramadan on paastokuukausi. Sen aikana muslimin on oltava syömättä, juomatta ja tupakoimatta aamunkoiton ja pimeän tulon välinen aika. Myös sukupuoliyhteys on päiväsaikaan kielletty. Paastomääräykset eivät kuitenkaan koske muita kuin terveitä aikuisia. Myös raskaana olevat ja imettävät äidit on vapautettu paastovelvollisuudesta. Jokaisen paastopäivän päättää iftar-ateria.

Suomen olosuhtessa paastoamisen tekee haasteelliseksi se, että muslimien käyttämästä kalenterista johten paastokuukauden tarkka ajankohta vaihtelee vuosittain. Tästä seuraa se, että kesällä paasto kestää käytännössä koko vuorokauden, kun taas talvella sitä ei olisi lainkaan.

Ramadanissa on kyse pidättäytymisestä ja kilvoittelusta, etenkin henkisellä tasolla. Silloin kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös huonoista tavoista, sanoista ja teoista pidättäytymiseen. Kuukausi on itsetutkistelun, hengellisen kasvun ja hyväntekeväisyyden aikaa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa muslimiyhteisö on suurin yksityinen hyväntekeväisyyteen lahjoittava taho. Ramadan on perinteisesti sovinnon teon ja anteeksiannon aika.

Ramadanin päättymistä seuraava päivä Eid al -Fitr on suuri juhlapäivä. Tämä paaston päätösjuhla on toinen islamin kanonisista juhlista, jota vietetään yleensä kolmen päivän ajan. Silloin tehdään sukulaisvierailuja ja lähetetään kortteja. Perheet ja ystävät pukeutuvat parhaimpiinsa,  kokoontuvat yhteen ruokailemaan ja  iloitsemaan yhdessäolosta ja muistavat toisiaan lahjoin. Joissain osissa maailmaa Eid on kolmipäiväinen juhla, Suomessa sitä vietetään yhden päivän ajan. Toinen suurista juhlista on Eid al-Adha,  uhrijuhlan päivä, jolloin pyhiinvaeltajat uhraavat Minassa, Mekan lähellä.

Somaliassa Ramadanin aikaan suhtaudutaan pelolla ja turvallisuutta on jouduttu kiristämään. Kuukauden pelätään tuovan mukaan Al-Shabaabin iskujen kiihtymisen. Edellisvuonna Al-Shabaab teloitti julkisesti lukuisia virkamiehiä ja yritti jopa vallata presidentin päämajan. Myös vuonna 2015 Al-Shabaabin iskujen määrä kasvoi aikaisemmasta.

Pyhiinvaellus

Hajj, eli pyhiinvaellus Mekkaan suoritetaan kuuvuoden viimeisenä kuukautena, kaksi kuukautta ramadanin päättymisen jälkeen. Pieni pyhiinvaellus voidaan suorittaa pyhiinvaelluskauden ulkopuolellakin.

Vuosittain noin kaksi miljoonaa muslimia kokoontuu Mekkaan. Pyhiinvaellus korostaa islamin yhteyttä hyvin konkreettisella ja varmasti mieleenpainuvalla tavalla.

Haji on kunnioittava arvonimi, jolla puhutellaan vanhempaa, pyhiinvaelluksen jo tehnyttä henkilöä.