Afrikkalaisia verenluovuttajia tarvitaan Suomessa

 

Tänään aamulla vietettiin hetki Veripalvelun Sanomatalon toimipisteessä pohtien afrikkalaistaustaisten verenluovutuksen tärkeyttä.

Afrikkalaistaustaisilta voi löytyä harvinainen U -veriryhmätekijä, jota voidaan tarvita potilaiden hoitoon. Pääkaupunkiseudulla on jatkuvasti kasvava maahanmuuttajayhteisö, joka tarkoittaa sitä, että potilaidenkin määrä lisääntyy ja näinollen afrikkalaistaustaisia verenluovuttajiakin tarvitaan entistä enemmän.

Entä jos ei uskalla?

Veripalvelun toimipisteissä kannattaa käydä tutustumassa, vaikka ei heti uskaltaisi luovuttaa verta. Ensimmäisellä kerralla voidaan testata mm. malariavasta-aineet. Islam ei kiellä verenluovuttamista, joten sen ei tarvitse ajatella olevan este. Veripalvelun henkilökunnalta voi myös pyytää yksityisempää luovutustilannetta, jolloin verenluovutushetki voidaan eristää esimerkiksi sermeillä, jottei vaikkapa paljas käsivarsi ole esillä ja luovuttaja tuntee olonsa mukavaksi. Veripalvelun henkilökunta kertoo mielellään verenluovutuksesta lisää, tai voit soittaa maksuttomaan luovuttajainfoon puh. 0800 0 5801. Auki arkisin klo 8-17. 

Verenluovutus Suomessa on perustunut aina vapaaehtoisuuteen ja yksi luovutuskerta voikin auttaa jopa kolmea potilasta. Verestä erotellaan plasma, verihiutaleet ja punasolut, jotka voidaan antaa eri potilaille erilaisiin tarkoituksiin. Verta saavat esimerkiksi raskaana olevat naiset ja erilaisista verisairauksista kärsivät.

Miten osallistua kampanjaan?

Aamupalatilaisuuden päätyttyä tiedottajamme otti härkää sarvista ja kävi luovuttamassa verta. Verenluovutuskampanjaan voi osallistua kuka tahansa, joka kokee auttamisen ilokseen. Muista mainita luovutuspaikan henkilökunnalle ilmoittautumisen yhteydessä, että kuulut VeriRyhmään SSL, jotta voit osallistua leffalippujen arvontaan!

Ojenna kätesi ja liity hengenpelastajien joukkoon!

Tweettaa ja kannusta muitakin luovuttamaan sankariverta:

Tweet: Virtaako sinussa sankariveri? SSL järjestää verenluovutuskampanjan 1.4.-30.6.2018. Testaa sovitko luovuttajaksi: https://ctt.ec/XZ10d+ #ojennakätesi #veripalvelu #verenluovutus #veriyhdistäämeitä #SSLVeriRyhmä #Somaliliitto #sankariveri

Yhdenvertaisuusvaltuutettu sai viime vuonna 172 yhteydenottoa työsyrjinnästä

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä. Kuva: Mauri Ratilainen / COM.PIC.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä haluaa yhdenvertaisuusvaltuutetulle oikeudet puuttua myös työelämän syrjintään.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu esittää lain muuttamista niin, että se voisi puuttua myös työelämässä tapahtuvaan syrjintään. Esitys yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksesta on yhdenvertaisuusvaltuutetun eduskunnalle antamassa kertomuksessa. Tiistaina julkistettu kertomus on ensimmäinen laatuaan.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu sai viime vuonna 172 yhteydenottoa työsyrjinnästä, vaikka sillä on rajattu toimivalta työelämän kysymyksissä. Työsuojelu kuuluu aluehallintovirastoille, mutta sinne tulee varsin vähän yhteydenottoja. Osa työsyrjinnästä Suomessa jääkin piiloon.

Työsyrjintää voi tapahtua työnhaussa, työhön otettaessa, työelämässä tai kun palvelussuhdetta ollaan lopettamassa. Suomessa työsyrjintää ilmenee vaikka niin, että vierasperäisen tai vähemmistöön viittaavan nimen takia ei kutsuta edes työhaastatteluun. Vähemmistöön kuuluvaa henkilö voi kokea syrjintää, johon syyllistyvät joko työtoverit tai asiakkaat.

– Kun yhdenvertaisuuslakia viimeksi käsiteltiin, eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi, että on hyvin ongelmallista, että yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole roolia puuttua työelämän syrjintään, sanoi yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistopäällikkö Rainer Hiltunen.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan lain yhdenmukaistaminen eri syrjintäperusteiden osalta selkeyttäisi rekrytointisyrjintään puuttumista.

– Suomea kurittanut taantuma ja viimeisten vuosien aikana polarisoitunut yhteiskunnallinen ilmapiiri ovat aiheuttaneet pelkoja yhdenvertaisuuden heikkenemisestä. Suomessa on ihmisryhmiä, joiden pääsy oikeuksiinsa on vaarantunut, esimerkiksi ikääntyneet, vammaiset henkilöt, etniset vähemmistöt ja turvapaikanhakijat, Pimiä sanoi.

Yhdenvertaisuusvaltuutettuun voi ottaa yhteyttä syrjintätapauksissa

Yhdenvertaisuuslain mukaisia syrjintäperusteita ovat alkuperä, ammattiyhdistystoiminta, ikä, kansalaisuus, kieli, mielipide, perhesuhteet, poliittinen toiminta, seksuaalinen suuntautuminen, terveydentila, uskonto, vakaumus, vammaisuus ja muu henkilöön liittyvä syy.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää yhdenvertaisuuslain mukaisista syrjintäperusteista. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen.

Lue koko juttu Aamulehden sivuilta.

Tule harjoittelijaksi tuottamaan Moninainen Suomi -teltan ohjelmaa Maailma kylässä -festivaaleilla

Moninainen Suomi -teltta Maailma kylässä -festivaaleilla 2017.

Oletko reipas ja järjestelmällinen? Kiinnostaako monikulttuuri- ja maahanmuuttajajärjestökenttä? Haluatko suunnitella ja tuottaa ohjelmaa vuoden suurinta monikulttuuri- ja kansalaisjärjestöfestivaalia varten? Tule harjoittelijaksi Moniheliin sen Moninainen Suomi -telttakonseptin toteuttamiseen Maailma kylässä -festivaaleilla 26.-27.5.2018!

Katso koko ilmoitus Monihelin verkkosivuilta ja hae mukaan innostavaan porukkaan!

Haetaan kansalaisjärjestöjen edustajaa YK:n yleiskokoukseen

Kiinnostaako politiikka? Onko YK tuttu juttu? Haluatko kansainvälistä kokemusta järjestökentältä?

YK:n yleiskokoussali New Yorkissa. Kuva: UN Photo

Tässä mahdollisuus juuri Sinulle! Haussa on kansalaisjärjestöjen edustaja YK:n yleiskokoukseen. Edustaja osallistuu syksyllä (loka- tai marraskuussa) New Yorkiin ja Washingtoniin tehtävään poliittisten puolueiden edustajien matkaan, jonka yhteydessä on mahdollista osallistua myös yleiskokouksen komiteatyöskentelyyn. Osallistuja valitaan rotaatioperiaatteella YK:n eri toimisektoreilta.

 

 

Ympäristökasvatusta Somaliassa

Somaliassa toimii useita kehityshankkeita, jotka pureutuvat erilaisiin asioihin terveydestä ympäristöteemoihin. Suomen somalia -verkosto uutisoi facebook -sivullaan, että sen Sahansaho -hankkeen väliraportointi on valmistunut. Aavikoitumista ehkäisevä hanke tähtää kestävään kehitykseen ympäristöasioissa Somaliassa.

”Afrikan sarven ekosysteemi on erittäin haavoittuva. Tilannetta korjataan nyt hankealueilla edistämällä peltometsäviljelyn leviämistä, istuttamalla metsäkadosta kärsiville alueille puita ja lisäämällä ihmisten tietoisuutta ympäristökysymyksistä.” kerrotaan Suomen Somalia -verkoston verkkosivuilla vuonna 2012 alkaneesta Sahansaho -hankkeesta.

Somalian vanha karjatalouteen perustuva elinkeino on kärsinyt mittavasti ilmastonmuutoksen, liikalaiduntamisen ja puiden kaatamisen seurauksena, vaikka alueen ihmiset ja eläimet ovatkin tottuneet elämään vuosituhansien ajan vaihtelevien kuivuus- ja sadekausien mukaan. Esimerkiksi villieläimet ovat suurilta osin paenneet naapurimaihin.

Sahansaho -hankkeen tarkoitus on parantaa maaperän ja veden kestävää käyttöä ja istuttaa kuivuudesta ja metsäkadosta kärsiville alueille uusia puuntaimia. Hankkeen aikana jaetaan tietoa ympäristöä säästävistä ruoan valmistustavoista.

”Sahansaho tarkoittaa hetkeä juuri ennen sateiden alkua, kun ilma tuoksuu hyvältä ja kaikki tietävät, että kuiva kausi loppuu kohta.”

Hankkeen aikana pyritään myös edistämään peltometsätalouden lisääntymistä. Peltometsätalous on viljelyjärjestelmä, jossa samalla alueella viljellään sekä peltokasveja että puita. Maassa, jossa karjatalous on pääelinkeino, peltometsäviljely on erityisen tärkeää, koska kaikki rehu tulee puista ja pensaista.

Tuloksia on jo nähtävissä

Sahansaho -hankkeen seurauksena puiden määrä ja lajikirjo hankealueilla on kasvanut ja ympäristötietoisuus lisääntynyt ihmisten keskuudessa.

Kymmenet vapaaehtoiset toimivat alueilla ympäristölähettiläinä, vierailevat paikallisissa kouluissa sekä jakavat tietoa. Maaperän laatua koealueilla on saatu parannettua ja ruohon kasvatusta perinteisin menetelmin elvytettyä. Puiden kasvatus on lisännyt asuinalueiden viihtyisyyttä, viilentänyt paikallista ilmastoa sekä vähentänyt pölyn määrää, joka oli kuivina kausina iso ongelma. Hedelmäpuiden kasvatus on lisännyt kotitalouksien ruokavarantoja, ja peltometsäviljelyä on myös aloitettu.

Hanke on samalla lisännyt naisten osallistuneisuutta ja päätäntävaltaa. Naiset opettavat seuraavaa sukupolvea ympäristöasioista.

“Jos Sahansaho ei olisi alkanut, niin maaperästä olisi tullut kuin sementtilattia ilman kasvillisuutta. Hanke alkoi juuri oikeaan aikaan.” totesi eräs Sahansaho -hankkeen osallistuja, kun ympäristöhanketta arvioitiin alkuvuodesta.

Lisää Suomen Somalia -verkoston kehitysyhteistyöhankkeista voit lukea täältä.

Lähde: Suomen Somalia -verkosto