Somalian kieli kuuluu afro-aasialaisten kielten kuushilaiseen haaraan. Näitä kieliä puhutaan Afrikan sarveksi kutsutulla alueella. Muita kuushilaisia kieliä ovat pääasiassa Etiopiassa ja Keniassa puhuttu oromo sekä Etiopian sidaama- väestön puhuma sidamo. Oromo on kielistä suurin, somali toiseksi yleisin. Sitä puhuu äidinkielenään arviolta 18 miljoonaa ihmistä. Näistä suurimman osan muodostaa somalidiaspora, eli maastaan paennut somalialaisväestö. Somalinkielen lisäksi arabia on toinen Somalian virallisista kielistä.

Somalinkieli on kuushilaisista kielistä parhaiten dokumentoitu. Tieteellistä tutkimusta aiheesta on tehty jo 1800- luvulta lähtien. Somalin virallinen kirjakieli luotiin vasta 1970- luvulla, jolloin käyttöön otettiin latinalainen aakkosto. Tuohon saakka käytössä oli ollut useampikin kirjoitusjärjestelmä. Kirjaimisto koostuu p-, v- ja z-kirjaimia lukuunottamatta samoista konsonanteista kuin suomenkielikin. Tekstiä lausutaan niinkuin luetaan, mutta useiden afrikkalaisten kielten tapaan se on tonaalinen kieli, eli sanan merkitys vaihtelee riippuen ääntämisen sävelkorkeudesta. Sama sana (inan) eri sävelkoroin lausuttuna voi tarkoittaa niin tytärtä kuin poikaakin.

Etnisesti ja kielellisesti eri alueilla puhuttu kieli on varsin yhtenäistä. Oman jälkensä ovat lainasanojen muodossa jättäneet myös entisten siirtomaaisäntien aika: esimerkiksi kirjasto on somalinkielellä laybreeri ja kirja buuq. Solmiota tarkoittava sana garawati tulee italiankielen sanasta cravatta, pääsylippua tarkoittava sana bilyeti-ga puolestaan ranskan sanasta billet.

Somalin kielen puhujia löytyy historiallisista syistä myös sen naapurimaista kuten Etiopiasta, Keniasta ja Djiboutista.

Suomessa somalin kielen on ilmoittanut äidinkielekseen liki 16 000 ihmistä. Suomessa somalia äidinkielenään puhuvien vanhempien lapset ovat säilyttäneet somalinkielentaitonsa poikkeuksellisen hyvin. Etenkin englanninkielisissä maissa toisen sukupolven raportoidaan siirtyneen käyttämään käytännössä kokonaan uuden isäntämaan kieltä.

 

Somalinkielen lyhyt oppimäärä

Somalinkielessä on paljon suomea muistuttavia pitkiä vokaaleja, mutta toisaalta konsonanteista muutamat ovat arabiankielestä lainattuja ja suomalaiselle äänteellisesti vaikeasti omaksuttavia.

Aakkosista suurin osa on meille tuttuja, mutta muutama joukosta puuttuu: P, V ja Z sekä pohjoismaisille ominaiset Å, Ä ja Ö.

Konsonantit:

Suluissa hyvin ylimalkaiset ääntämisohjeet, silloin kun ääntäminen poikkeaa suuresti suomesta:

B, C, (ei äänny, Cali = ’Ali), D, Dh, F, G, H, J (dz), K, Kh, L, M, N, Q, R, S, Sh, T, W (vua), X (h’), Y (j).

Vokaalit:

A, E, I, O, U ja kaksoisääntiöt ay=ey (ei tai ai), oy (oi), aw (au), ow (ou).

Galab wanaagsan	Hyvää iltaa
Immisaa jirtaan?	Kuinka vanha olet?
Iska warran?	Mitä kuuluu?
Maalin wanaagsan	Hyvää päivää
Magacaa?	Mikä sinun nimesi on?
Magacaygu waa cali.	Nimeni on Ali.
Mahadsanid!	Kiitos!
Nabad	Hei!
Nabadgelyo!	Näkemiin!
Sanadka soo socda	Ensi vuonna
Soo dhowow!	Tule sisään! Tervetuloa!
Subax wanaagsan	Hyvää huomenta
Waa immisadi?	Mitä kello on?

 

Pieni somalia-suomi sanakirja

Lisää sanakirjoja:
Somalinkielen lyhyt oppimäärä (Suomi-Somalia seura)
Online English Somali Dictionary (SomaliNet Online Library)

Lähde: KOOR 2/2003 (Suomi-Somalia seura ry). Kiitokset Batulo Essakille.