Vieraskynä: Mikä tekee minusta suomalaisen?

Olen asunut Suomessa melkein koko elämäni. Minulla on paljon suomalaisia ystäviä. Työskentelen suomalaisten kanssa. Puhun ja kirjoitan täydellistä suomenkieltä. Tiedän ja tunnen Suomen historian ja kulttuurin. Olen myös Suomen kansalainen. Mikään yllämainituista asioista ei silti tee minusta suomalaista – koen edelleen olevani ulkomaalainen maahanmuuttaja, eikä kyse ei ole todellakaan omasta asenteestani Suomea tai suomalaisuutta kohtaan.

Tiedostan olevani ei-suomalainen. Näytän ja pukeudun eri tavalla. Olen somalialainen. Sitä ei sovi unohtaa missään olosuhteessa. Varsinkaan Suomessa. Se on toisaalta auttanut minua kasvamaan somalialaisemmaksi kuin useammat somalialaiset Somaliassa. Tämä ei suinkaan ole yhtään huono asia.

Olen ensimmäisen kerran kokenut identiteettikriisiä ollessani  useita vuosia sitten serkkuni kanssa New Yorkissa. Siellä kävimme stand-up komedia show’ssa. Jossain vaiheessa esitystään koomikko otti mukaan yleisön kyselemällä keitä ja mistä he ovat. Tuli meidän vuoro vastata. Serkkuni vastasi ensimmäisenä ja kertoi olevansa britti. Sitten olikin minun vuoroni. Pitkän hiljaisuuden jälkeen, kun en tiennyt mitä vastata, kysyin serkultani. Sanonko olevani somali vai suomalainen? Siihen hän tokaisi, että totta kai olet suomalainen. Hämmentyneenä esittelin olevani Fadumo Suomesta. Ystävämme vastasi viimeisenä ja kertoi olevansa New Jerseystä – sehän se todellinen vitsi olikin.

Suomi on vapaa maa, jossa jokaisella on perustuslaillinen oikeus olla sellainen kun haluaa olla ja on.

Jäimme esitykseen jälkeen keskustelemaan siitä, mikä meidän identiteettimme on. Hämmennyin täysin serkusta, jolle oli itsestään selvää, että oli ensisijaisesti britti, jonka sukujuuret on Somaliassa. En ollut koskaan aiemmin sanonut olevani suomalainen, olin vain aina ensisijaisesti ollut somali, ja sitten maininnut asuvani Suomessa. Näin olen oppinut toimimaan Suomessa.

Identiteetti ei ole mielestäni yksiselitteinen. Se on moniulotteinen kokonaisuus, joka muovautuu vuosien saatossa. Elinympäristö sekä yhteiskunta vaikuttavat paljolti siihen, miten ihminen näkee itsensä yhteisön jäsenenä. Se, että me somalit olemme tietoisia taustoistamme, on yksi asia, mutta erilaisuutemme nostaminen esiin joka käänteessä käy välillä raskaaksi. Tulee vielä mainita, somalialaisuuteen liitetty stigma raiskaajina ja suomalaisten verorahojen hyväksikäyttäjinä on valitettavaa ja koko yhteisöämme rasittava tekijä. Kaiken lisäksi edustamme länsimaiden suurimmaksi uhkaksi koettua islaminuskoa. Me emme kuitenkaan ole pyytämässä anteeksi taustojamme, identiteettiämme emmekä uskontoamme. Suomi on vapaa maa, jossa jokaisella on perustuslaillinen oikeus olla sellainen kun haluaa olla ja on.

Rasismi on meille ulkomaalaisille maahanmuuttajille jokapäiväistä. Sitä on niin arjessa kuin työelämässäkin ja meidän pitää oppia elämään sen kanssa. Se on fakta. Viime aikoina yksi jos toinenkin poliitikko ja yksityiset henkilöt ovat aktiivisesti olleet mukana kommentoimassa rasismia Suomessa. Hyvä. Asioista täytyykin puhua avoimesti ja oikeilla nimillään.

Viimeiseksi haluan sanoa, että kyse ei aina ole maahanmuuttajan haluttomuudesta integroitua. Sitäkin olen nähnyt käytettävän valitettavan usein tekosyynä, kun maahanmuuttaja ei esimerkiksi työllisty. Fakta on myös se, että on helppo osoitella sormella ja jättää ongelmien todellinen syy unohduksiin. Mitä maahanmuuttaja voi Suomelle tarjota ja mitä Suomi voi maahanmuuttajalle tarjota? Olisiko aika palata asioiden oikeisiin ongelmakohtiin, etsiä niille oikeanlaista ratkaisua sekä näkemystä ja yksinkertaisesti sanoutua irti  kaikenlaisesta rasismista?

Fadumo Bulhan

Fadumo Bulhan

 

Kirjoittaja on  rasismiin kyllästynyt espoolainen kätilö. Teksti on alunperin julkaistu Migrant Tales- sivustolla.

 Blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen  somalialaisten liiton virallista linjaa.