Suomen Pakolaisapu on vuodesta 1998 jakanut Vuoden pakolaisnaisen palkinnon. Vuosien varrella palkinnon ovat saaneet mm. Fatbardhe Hetemaj sekä Nasima Razmyar. Mr Maahanmuuttajan palkinto puolestaan on jaettu kolme kertaa. Tämä vuonna vuoden pakolaisen palkinto myönnetään niin naiselle kuin miehelle. 

Yksi ehdokkaista on viime aikoina otsikoissa tiuhaan näkynyt turvallisuusvartija, kunnallispoliitikko sekä kansalaisaktivisti Suldaan Said Ahmed. Hänet ehdokkaaksi nimenneiden mukaan lapsena Suomeen saapunut ja Kontiolahdella nuoruutensa viettänyt Suldaan on ”erinomainen esimerkki onnistuneesta kotoutumisesta ja sellaisesta yhteistä hyvää ajattelevasta voimavarasta, jota Suomeen kaivattaisiin enemmänkin”.

Somalialaistaustainen Suldaan edustaa Suomen maahanmuuttajayhteisöistä sitä kaikista parjatuinta, ja on saanut kokea rasismia päivittäin. Hän ei ole kuitenkaan antanut saamansa kohtelun ja nimittelyn lannistaa häntä, vaan on toiminnallaan pyrkinyt luomaan positiivista ilmapiiriä ja aktiivisesti rakentanut siltoja eri kulttuurien välille. Suldaan on rohkeasti ottanut kantaa vihapuhetta ja rasismia vastaan ja peräänkuuluttanut ihmisarvoista kohtelua kaikille, etnisestä alkuperästä riippumatta.

Suldaan ei ole myöskään pelännyt ryhtyä sanoista tekoihin ja on kansalaisaktivismillaan ollut auttamassa mm. ennätyksellisen suuren turvapaikanhakijaamäärän kanssa painiskelevia vastaanottokeskuksia haastamalla yritysmaailman mukaan auttamaan näiden resurssipulassa.

Itseään uussuomalaiseksi luonnehtivan Suldaanin huolenpito ei rajoitu vain maahanmuuttajiin, vaan hän on ollut mobilisoimassa myös keräyksiä kantasuomalaisille työttömille ja vähävaraisille.

Suldaan on tuonut ympärilleen lempeyttä ja sydämellisyyttä; juuri niitä asioita mitä nykyisessä epäluulon, kylmyyden, kovuuden ja vihan ilmapiirissä tarvitaankin.

Itse Suldaan kommentoi ehdokkuuttaan ja tulevaisuuden suunnitelmiaan näin: ”Minulta on kysytty saako minua ehdottaa vuoden 2016 pakolaiseksi. Saa ehdottaa. Haluan muuttaa Suomalaista yhteiskuntaa omalla esimerkilläni ja toiminnallani niin kuin tähän asti ja rakentaa siltoja uussuomalaisten ja kantasuomalaisten sydänten välille. Työ monikulttuurisen Suomen puolesta jatkuu.”